Sisäilma-
ongelmat 
pitää ottaa vakavasti

TEKSTI NMT/Ilpo lommi KUVA pixabay
Rakennusten sisäilmaongelmat ovat nousseet keskeiseksi vitsaukseksi monissa työpaikoissa, laitoksissa, kodeissa ja vapaa-ajan asunnoissa. Niistä kärsivien määrä yltänee Suomessa satoihin tuhansiin. Asia on erittäin vakava, sillä kyse ei ole vain asumismukavuudesta vaan myös terveydestä.
Terveen pientalon tuntomerkit

1 Rakentamisen tavoitteeksi hyvä sisäilmasto. Tavoitteet lämpötiloille ja ilman laadulle. Tarkka laadunvalvonta rakennushankkeen eri vaiheissa. Riittävä aika sisäilmaston virittämiselle. Huolellinen vastaanotto. Huoltokirja. Kuivumisen kannalta riittävän pitkä rakennusaika. Älä muuta keskeneräiseen rakennukseen!

2 Valitse hyvä rakennuspaikka, lämmin ja aurinkoinen sekä tuulilta suojattu rakennuspaikka, mutta ei maastokuopan pohjalle. Vettä läpäisevä ja kuiva maapohja. Rakennuksen alapohja riittävän korkealle. Radonriskit otettu huomioon.

3 Oikeat rakenteet ja rakennusosat. Hyvä lämmöneristys ja tiiviys. Ikkunoiden aurinkosuojaus. Betonin pinnoitus riittävän kuivana. Kastumiselta ja pölyltä suojatut materiaalit ja tarvikkeet työmaalla. Vedeltä ja lumelta suojattu rakennus.

4 Rakenteiden kosteusvaurioiden torjunta. Harjakatto, leveät räystäät, pintavesien johtaminen rakennuksesta poispäin. Hyvin toimiva salaojitus, tuuletettu ullakkotila, ryömintätila ja seinärakenteet. Ammattilaisen tekemä märkätilan vedeneristys. Ikkunoiden hyvä pellitys. Ei tiiviitä suljetuttuja rakenteita, joihin joutunut kosteus ei pääse tuulettumaan.

5 Pintamateriaalit
M1-luokitellut materiaalit (www.rts.fi). Sileät pinnat, laatoitus märkätiloissa. Riittävästi viettävät lattiat lattiakaivollisissa tiloissa. Lattialämmitys kylpy- ja pesuhuoneissa. Sisääntulon ovimatot.

6 Helposti siivottava kalustus ja sisustus. Ovelliset säilytystilat, umpisokkelit kalusteissa. Keittiö- ja muut kiinteät kalusteet sisäseinillä. Ei itsestään siliäviä sisustustekstiilejä, tekstiilitapetteja ja pehmeitä tai rosoisia pintoja. Ei haisevia kalusteita tai tekstiilejä. Keskuspölynimurijärjestelmä tai hyvä imurin poistoilman suodatus.

7 Hallittu tarpeenmukainen ilmanvaihto. Perusilmanvaihto koko asunnossa jatkuvasti yli 0,4 kertaa tunnissa. Ilmanvaihdon tarpeenmukainen ohjaus. Tuloilman suodatus. Paikallispoistot kuten liesikuvut. Puhtaat kanavat ja komponentit. Ulkoilman ottoaukko kaukana epäpuhtauslähteistä kuten tuuletusviemäristä ja jäteilma-aukosta. Iv-kanavien oikea säätö.

8 Tasainen ja viihtyisä lämmitys. Huonelämpötila 21-22 °C, huoneiden sijainnin ja käytön mukainen lämpövyöhykejako. Patterit ikkunoiden alla tai hyvät (U<1,0 W/m²K) ikkunat sekä lattia- tai ilmalämmitys. Lattialämmitys märkätiloissa myös kesällä. Lämpöä tasaavat rakenteet. Tulisijan sijoitus niin, että sen lämpö leviää mahdollisimman laajalle.

9 LVI-laitteiden kosteusvaurioiden torjunta. Toimiva veden poisto märkätilojen lattioilta. Hyvät lämpöeristeet seinissä ja yläpohjassa. Kylmien ja kylmässä kulkevien putkien ja kanavien eristäminen. Vesijohdot suojaputkissa. Lattiakaivo tai suojakaukalo astianpesukoneen ja kylmälaitteiden alla. Sertifioiduista tuotteista huolellisesti tehty lattiakaivon liitos. Ilmaputket lämpöeristetyn vaipan sisäpuolella. (http://www.prkk.fi)

Sisäilmatalo Kärki Oy:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Kärki muistuttaa, että jos rakennuksen huono sisäilma aiheuttaa terveyshaittoja, on tilanne kehittynyt liian pitkälle. -Ihmisen hyvinvointi on tärkein sisäilman laadun mittari. Usein sisäilmaongelmissa puhutaan kosteus- ja homeongelmista, mutta ne eivät ole yleisyydestään huolimatta ainoita syyllisiä. Myös monenlaiset kemikaalit, materiaalit ja epäpuhtaudet, jopa pölyt aiheuttavat sisäilmahaittoja.
Kärjen mukaan ihmisaistit ovat hyvä apu sisäilmaa tarkkailtaessa. Hän kehottaa sisäilmaongelmia epäilevän tarkastamaan, onko kiinteistössä pysyvämmin jokin outo tuoksu, toimiiko ilmanvaihto riittävästi, mistä ilma tulee sisään, näkyykö merkkejä kosteusvaurioista saati homeesta, onko talossa korjaamattomia vesivahinkoja tai esiintyykö radonkaasua.

Sisäilmayhdistys ry:n mukaan terveellinen ja viihtyisä sisäilma on hajutonta ja sopivan lämmintä. Asunnon hajuja kannattaa arvioida heti sisään tullessa, koska niihin tottuu nopeasti. Tunkkainen, kellarimainen haju kertoo useimmiten, että jossain on kosteusvaurio. Ilmanvaihdon on toimittava jatkuvasti ja sitä on syytä tehostaa erityisesti ruuanlaiton, kylpemisen, saunomisen ja juhlien yhteydessä. Useissa asunnoissa on puutteita korvausilman saannissa. Jollei se toimi, voi epäpuhtauksia sisältävä ulkoilma tulla vuotoilmana sisään. Poistoventtiilit on pidettävä puhtaina ja avoimina.
Kosteusvauriomerkkejä löytyy yleisimmin vesipisteistä ja niiden ympäristöistä, lattiakaivoista sekä märkätiloista. Merkkejä voivat olla mm. pisarat, valumajäljet, värinmuutokset kuten pintojen tummumiset, pinnoitteiden irtoaminen, maalin hilseily ja näkyvä homekasvu. Vanha korjaamaton tai huonosti korjattu kosteusvauriokin voi olla piilevä homevaurio tai sen alku. Pelkkä kuivattaminen vesivahingon jälkeen ei läheskään aina riitä.
Eräissä osissa Suomea on maaperästä nouseva hajuton, väritön ja mauton radonkaasu ongelma, pahimmillaan jopa syöpäriskin aiheuttaja. Radonpitoisuus on helposti selvitettävissä Säteilyturvakeskuksesta saatavalla radonmittauspurkilla. Paras mittausaika on marras-maaliskuu.
Epäiltäessä asumisterveyttä haittaavaa sisäilmaongelmaa kannattaa ensiksi ottaa yhteys talo- tai kiinteistöyhtiön edustajaan, yleensä isännöitsijään. Vuokralainen ottaa yhteyden vuokranantajaansa. Omakotitalon tai loma-asunnon omistaja voi kääntyä myös suoraan asiantuntijan puoleen. Taloyhtiönkin asukas voi tilata asiantuntijan selvittämään ongelmaa. Taloyhtiön vastuulla oleviin rakenteisiin ja järjestelmiin ei kuitenkaan saa tehdä avauksia tai muutoksia ilman yhtiön lupaa.

Tärkeintä on saada selville ongelman aiheuttaja ja korjata se rivakasti. Välttämätöntä on tehdä asiasta kiinteistön edustajalle kirjallinen ilmoitus, jossa yksilöidään haitta. Jos ongelman selvittäminen ja korjaaminen ei etene kiinteistönhoidon kautta, on syytä ottaa yhteys ympäristöterveydenhuoltoon.
Terveydensuojeluviranomaiset selvittävät kuitenkin vain, onko asunnossa terveyshaittaa - eivät vaurion laajuutta tai korjausmenetelmää. He voivat velvoittaa rakennuksen omistajan tai muun vastuutahon korjaustoimiin. Niiden määrittäminen jää kuitenkin kiinteistön omistajalle, jonka on syytä teettää kuntoarvio tai -tutkimus päätöstensä perustaksi.
Sisäilmayhdistys tähdentää, että rakennuksen hyvä kunnossapito on parasta vaurioiden ja sisäilmahaittojen ennaltaehkäisyä. Se myös lisää rakennuksen elinikää ja nostaa sen arvoa asukkaiden hyvinvoinnin ohella. Kunnossapitosuunnitteluun tarvitaan mm. kuntoarvio.
Vaurioiden ja puutteiden korjaus on aina järkevintä ja edullisinta tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Siksi kannattaa toimia heti, kun havaitaan tai edes perustellusti epäillään, että rakennuksessa on huono sisäilman laatu tai LVI-laitteissa vikoja ja puutteita.

Rakenteiden sisä- ja ulkopuolisen kunnon sekä ilmanvaihdon kartoittaminen aistinvaraisin keinoin on ensimmäinen ja yksinkertaisin toimenpide asumisterveys- ja sisäilmaongelmien selvittämiseksi. Tarvittaessa tutkimusta jatketaan materiaalinäyttein, kosteusmittauksin ja jopa koulutetulla koiralla.
Sisäilmaongelmien selvittäjän on oltava monipuolinen rakennustekniikan asiantuntija ja perehtynyt rakennusten kosteustekniseen toimintaan. Tutkimuksen sisältö ja kustannusarvio kannattaa selvittää etukäteen. Sisäilmaselvityksiä ja kuntotutkimuksia tekevät mm. insinööritoimistot ja sisäilma-alan yritykset. VTT  pitää rekisteriä sertifioiduista rakennusterveysasiantuntijoista.

Mitä sisäilmaselvityksestä tai kuntotutkimuksesta pitää selvitä:
- ilmanvaihdon toimintaperiaate
- toimiiko poistoilmanvaihtojärjestelmä mm. keittiössä, WC:ssä ja pesutiloissa
- tuleeko oleskelutiloihin korvausilmaa vaativat lisätutkimuksia niiden sisältä tehtävin kosteusmittauksin ja/tai avaamalla rakennetta
- pitääkö vesikatto vettä ja tuulettuvatko yläpohjan rakenteet
- tuulettuvatko muut rakenteet kuten ulkoseinät, alapohja ja sauna
- mihin sadevedet kulkeutuvat katolta ja talon vierustoilta
- salaojien olemassaolo ja kunto sekä perustuksien kunto
- suihkutilan rakenteiden vesieristyksien kunto ja mahdolliset kosteusvauriot
- vesijohtojen vuotaminen rakenteiden sisällä. Esimerkiksi pyöriikö vesimittari hanojen ollessa kiinni
- voiko rakennusmateriaaleista tulla haitallisia päästöjä
- voiko  maaperästä tulla radonia tai rakennuksen ulkopuolelta muita epäpuhtauksia

Älä tilaa sisäilmaselvitystä tai kuntoarviota, jossa:
- mitataan vain pesuhuoneen pintakosteuksia
- mitataan vain yksittäisiä sisäilman epäpuhtauksia
- ilmanvaihdon toimintaa ei tarkasteta
- tekijällä ei ole rakennusalan koulutusta
- tekijällä ei ole näyttöä aiemmista kohteista tai asianmukaisesta koulutuksesta
- tekijä ei anna etukäteen hinta-arviota selvityksestä ja sen sisällöstä
- tekijä ei suostu kirjalliseen sopimukseen tekijä ei anna selväkielistä toimenpide ehdotuksin varustettua raporttia

Sisäilmahaittaa voi epäillä, jos asunnossa on:
- epämiellyttävä, esimerkiksi pistävä tai maakellarimainen haju
- tunkkainen ilma
- liian alhainen lämpötila tai veto
- liian korkea lämpötila
- näkyvää hometta tai kosteusvauriojälkiä; esimerkiksi maalin tai tasoitteen hilseilyä, tapetin kupruilua, parketin tummumista, kaakeleiden irtoamista alustasta, muovimaton saumojen aukeamista
- riittämätön ilmanvaihto, eikä löydy tulo- tai korvausilmaventtiileitä
- huurtuvat ikkunat eikä paperiarkki pysy kiinni poistoilmaventtiilissä
- oireilua, joka helpottuu tai katoaa muualla oleskeltaessa (nenän ja kurkun oireet, silmien ja ihon ärsytys, päänsärky, väsymys)
- usein toistuvat hengitystieinfektiot

sisäilma
sisäilmaongelmat

Muita saman alan yrityksiä

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva