Maassa on

lämpöä

Teksti: Jere Lehtonen Kuva: Arkistokuva
Maalämmön asentaminen on helppoa, onnistuu melkein jokaiseen kiinteistöön, ja järjestelmä maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Miksi sitä siis ei jo ole kaikkialla?

Missä tahansa lämmitysjärjestelmässä, joka perustuu veden lämmittämiseen, voidaan lämpölähteenä käyttää maalämpöpumppua.
Paras hyötysuhde saadaan lattialämmityksessä, mutta nykyaikaisilla maalämpölaitteistoilla myös patteriverkkotalot lämpiävät mukavasti maalämmöllä. Asiakaskokemusten perusteella patterilämmitystaloissakin päästään yli 60% säästöön lämmityskuluissa.

Sähköön ja öljyyn perustuviin lämpölähteisiin verrattuna maalämmön käyttökustannukset ovat niin alhaiset, että näitä järjestelmiä mittavampi
alkusijoitus maksaa itsensä takaisin suurimmassa osassa saneerauskohteista 5-10 vuodessa. Karkea nyrkkisääntö on, että maalämpö on kustantanut itsensä seitsemässä vuodessa.

Jaakko Leppänen Lämpöykkösen Kuopion toimipisteestä kertoo, että he seuraavat asiakkaidensa todellisia kertyneitä säästöjä vuositasolla tekemällä tarkastuskäynnit asentamiinsa kohteisiin noin vuoden kuluttua laitteiston asennuksesta. Asiakaskokemukset ovat pitäneet yhtä hankintavaiheessa tehtyjen mitoituslaskemien kanssa

Onkin hieman hämmästyttävää, että kustannustehokkuudesta huolimatta maalämpöä ei ole asennettu enemmän.

- Maalämpö ei ole vielä tarpeeksi tunnettu, Leppänen arvelee.

Maalämpöpumppuja on myyty Suomessa parin vuosikymmenen ajan. Tuona aikana niissä käytetty tekniikka ja käyttömukavuus ovat myös parantuneet. Maalämmöllä lämmitettyjen kotien määrä mitataan nykyisin kymmenissä tuhansissa.

YRITYS ON toimittanut maalämpöä vuodesta 2007. Kysyntä on sinä aikana ollut jatkuvasti nousujohteista. Meidän toimipisteen alueelle asennettiin viime vuonna noin 70 maalämpöpumppua.

Maalämmössä hyödynnetään maaperään sitoutunutta energiaa. Suomessa pintalämpö ei ulotu kovin syvälle, joten meillä käytetään enemmän maankuoren niin sanottua geotermistä energiaa, joka syntyy maapallon ytimessä. Itä-Suomessa pintamaassa oleva maapiiri on kuitenkin yleinen ratkaisu haja-asutusalueilla.

Käyttöenergia on siis toisin sanoen ilmaista. Maalämmön kustannukset tulevat asennuksesta, huollosta, sekä sähköstä, jolla järjestelmä toimii. Jälkimmäisen kulutus on lämmitettävästä kohteesta ja lämmitysjärjestelmästä riippuen 25-35 prosenttia sähkölämmitykseen verrattuna.

Jotta maalämpöön päästään käsiksi, ennen pumpun asentamista porataan ohut kaivo. Tämä onnistuu Leppäsen mukaan päivässä. Haja-asutusalueilla on monesti käytettävissä myös maa-alue jolle kaivetaan keruuputkisto.

- Sanoisin, että 95 prosenttia Suomen kiinteistöistä on sellaisella tontilla, että lämpökaivon poraaminen on mahdollista. Lähinnä syvä kallio tai pohjavesi olisi esteenä.

Itse pumpun asentamiseen menee korkeintaan kolme päivää pientalokohteessa.

- Talvella tietysti asennus viedään niin pitkälle, että jo päivän aikana saadaan lämpöä tulemaan. Maalämpötoimitukset tehdään ’avaimet käteen’ -periaatteella, jolloin talon omistaja voi jättää maalämmön suunnittelun ja toteutuksen turvallisesti ammattilaisen harteille. Vuositarkastuksessa on yleensä iloisia asiakkaita vastassa, kun paperilla suunnitellut säästöt ovat käytännössä totta, Leppänen
sanoo.

Maalämpö on myös erittäin tehokas tapa lisätä oman tontin pääomatuottoa. Tällä hetkellä hyvin harva tietää hankkineensa potentiaalisesti jo noin 60-70% talonsa lämmöstä samalla, kun on hankkinut tontin. Harvalle sijoitukselle saa vastaavan tuoton joten voi miettiä, onko niin suuri pääoma järkevää olla hyödyntämättä. Koti on joka tapauksessa lämmitettävä jollakin.

maalämpö
lämmitysjärjestelmä

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva