Kotirobotteja,

kattopuutarhoja
ja
yhteisöllisyyttä

Teksti Digimag/Marlene Sanoukian Kuva Kimmo Rönkä
Tulevaisuuden asumisessa panostetaan älylaitteisiin, kestäviin energiaratkaisuihin ja merkitykselliseen elämään.

Yhteiskunnalliset megatrendit, kuten teknologian kehitys, väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos, tuovat asumiseen monenlaisia sekä elämistä helpottavia että energiaa säästäviä muutoksia.

Tulevaisuuden asumisen asiantuntijan Kimmo Röngän mukaan asumisen muutoksen ajureina toimivat etenkin ruoka, energia ja liikkuminen.

Vaikka lähiruokaa suositaan jo nykyisin, tulevaisuudessa lähellä tuotetun ruoan merkitys kasvaa entisestään. 

– Puutarhoja tehdään jopa kerrostalojen katoille, ja omissa asunnoissa voidaan kasvattaa yrttejä, Rönkä kuvailee. Myös energiantuotannossa lähestytään omavaraisuutta, kun aurinkopaneelien asentaminen yleistyy. Aurinkopaneelien tuottamaa energiaa hyödynnetään paikasta toiseen liikkumisessa, sillä sähköautoja ja -pyöriä voidaan ladata jopa kerrostaloissa tuotetulla sähköllä.

AUTOJA JA pyöriä ei myöskään ole aina tarpeen ostaa omaksi, sillä kerrostaloissa voi olla lainattavia kuljetuspyöriä esimerkiksi lasten päiväkotiin viemistä varten ja auton voi vuokrata, jos sitä tarvitaan vain toisinaan viikonloppuisin mökillä käymiseen. 

– Ihmiset ryhtyvät miettimään omia kulutustottumuksiaan. Auton omistaminen ei uusille sukupolville välttämättä ole tärkeää, Rönkä kuvailee. Kerrostalojen rooli muuttuukin Röngän mukaan jakamistalouden kautta niin, ettei monia asioita enää tarvitse omistaa. Asukkaat maksavat vain välineiden käytöstä ja saavat siten pienellä rahalla enemmän. Asumista ja arkea tukemassa ovat uudet teknologiset ratkaisut. 

– Ihmisten uskallus ja kyky ottaa teknologia osaksi kodin arkea on älypuhelinten kautta kasvanut aivan uudelle tasolle, Rönkä toteaa. Puhelimen avulla voidaan seurata paitsi omaa kalorien kulutusta myös sitä, paljonko energiaa oma talo kuluttaa, sekä valvoa ja ohjata kodin turvajärjestelmiä. Siivouksessa käytetään apuna imurirobottia ja ruohonleikkaus hoituu kätevästi ladattavalla, sähköllä toimivalla ruohonleikkurilla, joka on vieläpä niin hiljainen, ettei kuulosuojaimia tarvita. 

– Tietoturvan kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen. Webkamerajärjestelmää ei kannata minusta rakentaa kotiin, sillä se voi olla helposti hakkeroitavissa, Rönkä varoittaa.

Elämää helpotetaan myös ulkopuolisilta tahoilta tilattavalla avulla. Asukkaat eivät enää osta kotiin laitteita vaan palveluita. 

– Vanhoilla sukupolvilla on ollut tapana tehdä asiat itse, uudet sukupolvet taas alkavat osata ostaa palveluita. Esimerkiksi monipuolisille arjen rajapinnan osaajille, kuten talonmiehelle tai kortteli-
miehelle, on jo nyt valtava tarve, sillä nykykiireiset ihmiset menevät mieluummin konserttiin tai nukkuvat pidempään kuin ryhtyvät huolto- ja ylläpitotöihin. Ennen sanottiin, että aika on rahaa, nykyisin vapaa-aika on rikkautta, Rönkä kertoo.

MILLAISTA ELÄMISEN rytmiä ja tapaa kohti sitten olemme menossa? Röngän mukaan kaupungit palveluineen vetävät ihmisiä puoleensa, mutta niissä elämisen ja kuluttamisen tavat muuttuvat. 

– Asunto on edelleen tärkeä, mutta vielä tärkeämpää on se, mitä sen lähellä on. Joissakin asioissa mennään ajassa taaksepäin. Ihmiset haluavat mieluummin tavata toisiaan ja elää kiireettömästi kuin säntäillä marketeissa. Aikaa mennään viettämään kaupungin keskustaan, esimerkiksi Kuopiossa torille, Rönkä ennakoi. Elämältä haetaan siis laatua ja merkityksellisyyttä, joille digitalisointi antaa aikaa.
Myös maaseudulla omakotitaloissa asuvat voivat toimia edelläkävijöinä. Aurinkopaneelit ja oma piha mahdollistavat monia asioita, ja sähköauton voi maaseudullakin ladata itse tuotetulla sähköllä. 

– Maalla asuvien pitäisi mennä kehityksen kärkeen ja siirtyä omavaraistalouteen, näyttää kaupunkilaisille, miten homma hoituu, Rönkä kannustaa.

Kestävään asumiseen kuuluu lisäksi erilaisten ikäryhmien huomioon ottaminen ja yhteisöllisyys. 

– Kortteleissa on hyvä olla eri-ikäisiä asukkaita, niin että eläminen pysyy raikkaana ja tuoreena. Nuoret tuovat elämään toivoa, ja vanhukset näkevät, että elämä jatkuu. Kylä tulee takaisin kaupunkiin, Rönkä visioi.

VAIKKA ELÄMÄSSÄ on pysyvää vain muutos, perusasioiden täytyy aina olla kunnossa. Rönkä suhtautuu tulevaisuuden asumiseen optimistisesti. Hänen mielestään tärkeintä on ihmisten välinen vuorovaikutus, jolle jääkin hyvin tilaa teknologisen kehityksen ansiosta.

– Muutos on jo alkanut älypuhelinten kautta. Emme vielä tiedä, mikä kaikki voi olla mahdollista, mutta meidän vain täytyy luoda innostavia esimerkkejä, tavoitella ihmisille hyviä ratkaisuja, Rönkä kiteyttää. 

 

tulevaisuuden
asuminen
tulevaisuus

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva