Kodin lämmityksen vaihtoehdot

TEKSTI NMT/jere lehtonen KUVA nmt arkisto
Uutta kotia rakennettaessa lämmitysjärjestelmän valinta on yksi tärkeimmistä päätöksistä. Lämmitysmuotoja on monia. Tehokkuus, mukavuus ja alkukustannukset vaikuttavat valintaan.
Energian tuotanto Suomessa

Vesivoima on merkittävin uusiutuva sähköntuotantomuoto Suomessa. Suomessa on yli 220 vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on noin 3100 MW. Vesivoimasta ei aiheudu päästöjä, mutta patoamisella on ympäristövaikutuksia. Suomessa on jonkin verran käyttämätöntä vesivoimapotentiaalia.
Aurinkosähköä tuotetaan kennoista koostuvilla aurinkopaneeleilla. Aurinkopaneelin tuottaman virran määrä riippuu auringonsäteilyn voimakkuudesta. Etelä-Suomen aurinkosäteily on samaa luokkaa kuin Keski-Euroopassa, mutta vuodenaikavaihtelu on suurempaa.
Kivihiiltä, turvetta, kierrätyspolttoaineita, öljyä, maakaasua, puuta sekä biopolttoaineita lämpövoimaloissa polttamalla syntyy lämpö- ja sähköenergiaa. Ilman lämmön tuotantoa synnytettyä sähköä nimitetään lauhdevoimaksi. Kivihiili on edelleen merkittävin polttoaine lauhdevoiman tuotannossa, seuraavaksi suurin osuus on puu- ja muilla biopolttoaineilla.
Tuulivoiman kannattavuus on noussut viime vuosina tekniikan kehityksen myötä. Tuulivoiman osuus sähkön tuotannosta Suomessa on vielä pieni, mutta kasvunvaraa on paljon. Suomessa on tuulivoimaloille soveltuvia alueita erityisesti rannikolla, merialueilla ja Lapin tuntureilla. Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa, eikä siitä synny suoria päästöjä.
Ydinvoimalla tuotetaan Suomessa reilu neljännes sähköstä, mutta osuuden oletetaan kasvavan 45 prosentiin vuoteen 2030 mennessä. Ydinvoima ei tuota kasvihuonepäästöjä, joskin ydinjätteen loppusijoitus on työlästä.

 

Kodin lämmitysjärjestelmä on keskeinen tekijä asumisen mukavuudessa ja kustannuksissa. Talonrakentajan yksi tärkeimmistä päätöksistä onkin lämmitysmuodon valinta. Vaihtoehtoja on lukuisia sekä lämmönkehityslaitteiden että lämmönjakojärjestelmien osalta. Lämmönkehityslaitteilla tarkoitetaan lämmön tuotantoa, esimerkiksi lämpöpumpulla tai pellettikattilalla. Lämmönjakojärjestelmä puolestaan on se, mikä vie lämmön talon eri tiloihin, kuten esimerkiksi vesikiertoinen patteri- tai lattialämmitys, ilmalämmitys tai huonekohtainen sähkölämmitys.

Lämmitysjärjestelmän valintaan taloa rakennettaessa vaikuttavat rakennuspaikka, tilantarve, perheen tarpeet, mieltymykset, käyttökustannukset, asennuskustannukset, järjestelmän pitkäikäisyys ja huoltotarve, sekä ekologisuus. Sijainti vaikuttaa siihen, onko kaukolämpö mahdollinen vaihtoehto tai voidaanko maalämpöpumpun keruupiiri asentaa maaperään. Talon koko ja lämmitystarve vaikuttavat siihen kannattaako panostaa hieman kalliimpaan järjestelmään, jolla saadaan edullista energiaa vai järjestelmään, joka on edullisempi hankkia, mutta jolla saattaa olla kalliimpi energian hinta. Omat mieltymykset usein päättävät sen, tapahtuuko lämmönjako patteriverkoston, lattialämmityksen tai ilmalämmityksen avulla.  
Kodin lämmönlähteenä voi toimia kaukolämpö, sähkö, puu, öljy, aurinko tai lämpöpumput. Maalämpöpumppu, öljykattila, puuta pilkkeen, hakkeen tai pellettien muodossa polttava lämpökattila, sähkölämmitys tai kaukolämmitys voivat toimia pääasiallisena lämmönlähteenä ympäri vuoden. Ilma- ja poistoilmalämpöpumput, vesilämpöpumput sekä aurinkopaneelit toimivat tukilämmitysjärjestelminä, joilla voi säästää lämmityskustannuksissa ja lisätä lämmityksen ympäristöystävällisyyttä. Puuta voi polttaa myös perinteisesti takassa. Erityisesti kovilla pakkasilla varaavan tulisijan käyttö on kannattavaa, varsinkin jos puu tulee omilta mailta. Aurinkolämpö on Suomessa sekä yleistynyt että halventunut viime vuosina, mutta huomattavaa on, että Suomen leveysasteilla auringosta ei saa juuri mitään irti joulu-tammikuussa, jolloin lisälämmön tarve myös olisi suuri.

Kaukolämpö on hyvin vaivaton vaihtoehto kodin lämmitykseen, sillä se ei vaadi juurikaan huoltoa tai ylläpitoa. Kaukolämpöä tuotetaan lämpöä ja sähköä tuottavissa voimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa. Lämmön tuotantotavasta riippuen kaukolämpö voi olla hyvinkin ympäristöystävällistä. Lämpö siirretään käyttäjille kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla. Kaukolämpötalossa ei tarvita erillistä lämminvesivaraajaa. Kaukolämmöllä kannattaa hoitaa myös tuloilman jälkilämmitys ilmanvaihtolaitteessa. Kaukolämpö sopii tiheästi rakennetulla alueella sijaitseviin pientaloihin.
Sähkölämmitys on yleensä edullisin lämmitysmuoto investointina, mutta vastaavasti energiakustannukset ovat kalliimmasta päästä. Suoran sähkölämmityksen etuja ovat sen nopea reagointi ja tarkkuus lämpötilasäädöissä sekä erittäin korkea energiatehokkuus lämmön jakamisessa. Sähkölämmitys voidaan toteuttaa joko vesikiertoisena sähkölämmityksenä, ilmalämmityksenä tai huonekohtaisena sähkölämmityksenä patterien tai lämmityskaapeleiden avulla, jolloin käyttöveden lämmitykseen tarvitaan erillinen vesivaraaja. Vesikiertoisen sähkölämmityksen etuna on, että se voidaan vaihtaa myöhemmin toiseen lämmitysmuotoon tai sitä voidaan täydentää myöhemmin.

Maalämpöpumppu on investoinniltaan kallein ja lämpökertoimeltaan paras lämpöpumpputyyppi. Erityisesti talviaikana se on tehokkuudeltaan ylivoimainen muihin lämpöpumpputyyppeihin nähden. Maalämpö sopii keskisuurille ja suurille taloille, ja toimii ympärivuotisena lämmönlähteenä. Ilma- ja poistoilmalämpöpumput sekä vesilämpöpumput tarvitsevat tukilämmitystä  varsinkin kovimpien pakkasten aikana.
Puulämmitys pääsiallisena lämmitysmuotona tapahtuu puuainesta polttoaineenaan käyttävien lämpökattiloiden välityksellä. Lämmönjakojärjestelmänä on yleensä vesikiertoinen patteri- tai lattialämmitysverkko. Puupolttoaineiden käyttö lämmityksessä on ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto, sillä puun poltto ei aiheuta hiilidioksidi- eikä rikkipäästöjä. Puulämmityksessä kannattaa kiinnittää huomiota myös polttoaineen laatuun. Kuiva puu palaa tehokkaammin. Myös säännöllinen huolto ja nuohous ovat oleellisia. Lämpövaraajan avulla kattilaa voi käyttää parhaalla hyötysuhteella myös silloin, kun lämmöntarve ei ole suurimmillaan, mikä parantaa puulämmityksen energiatehokkuutta. Huomioitavaa puulämmityksessä on myös puuaineksen varastointitarve. Esimerkiksi pellettejä kuluu vuodessa nelisen tonnia, mikä määrä mahtuu 8 kuution kokoiseen siiloon.

Öljylämmössä öljylämmityskattilan tuottama lämpö jaetaan huoneisiin vesikiertoisella lämmönjakojärjestelmällä. Nykyaikaisten öljylämmityskattiloiden hyötysuhde on erittäin hyvä, noin 90-95 prosenttia, ja palaminen on hyvin puhdasta. Kehitteillä ja osin jo käytössä on polttonesteitä, joissa osa polttoaineesta on biopohjaista. Öljylämmitys voidaan yhdistää kaksoiskattilalla myös puupolttoiseen lämmitykseen, tai sitä voidaan tukea aurinkolämmöllä, tai ilmalämpöpumpuilla. Tällöin puhutaan myös hybridilämmityksestä. 

Lähde: energiartehokaskoti.fi

koti
Kodin lämmönsäätely

Muita saman alan yrityksiä

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva