Energia-
tehokasta
asumista

Teksti Digimag/Marlene Sanoukian Kuva Pixabay
Energiatehokkaassa ja ekologisesti rakennetussa talossa asuminen säästää luontoa ja on taloudellista ja vaivatonta.
Ekologisia lämmitystapoja

Kaukolämpö
Kaukolämpö on tehokas ja melko edullinen energiamuoto, joka hakkeella tai biopolttoaineilla tuotettuna on myös hyvä lämmitysmuoto ympäristön kannalta. Kaukolämpöverkkoon liittyminen kuitenkin aiheuttaa maahan pysyviä jälkiä ja on melko kallista.

Puulämmitys
Puulämmitys on ekologinen ja kotimainen vaihtoehto. Puupolttoaineiden ei katsota aiheuttavan kasvihuonepäästöjä, koska kasvavat puut sitovat takaisin puuta poltettaessa vapautuneen hiilen. Puuhakkeesta valmistetulla kotimaisella ja edullisella pelletillä on puupolttoaineista alhaisin päästötaso. Pellettilämmityksen käyttökustannukset voivat öljyyn tai sähköön verrattuina olla jopa puolet pienemmät. Lämmityksen voi myös yhdistää muihin lämmitysjärjestelmiin.

Aurinkoenergia
Aurinkoenergiaa voi kerätä ilmaiseksi ja ekologisesti, ja sen käyttökustannukset ovat alhaiset. Aurinkopaneelit ja -keräimet voivat kuitenkin olla kalliita. Suomessa aurinkoenergian rinnalla on oltava jokin muu energialähde.

Ilmalämpö- ja maalämpöpumput
Pientaloissa paljon käytetyt ilmalämpö- ja maalämpöpumput ottavat lämpöenergiaa joko ulkoilmasta, talon poistoilmasta, vedestä, maasta tai kalliosta ja siirtävät lämpöä viileämmästä lämpimämpään.

Lämmitysenergiaa poistoilmasta ottava poistoilmalämpöpumppu siirtää lämmön senhetkisen tarpeen mukaan tuloilmaan, lämpimään käyttöveteen tai vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään, ja sillä voidaan usein myös viilentää sisäilmaa. Lämpöä ulkoilmasta ottava iIma-vesilämpöpumppu siirtää lämmön vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Ilmalämpöpumppu puolestaan hyödyntää ulkoilman sisältämää energiaa, mutta sitä ei kannata käyttää kovilla pakkasilla eikä se lämmitä käyttövettä.

Vaikka energialähteenä ekologista maalämpöä hyödyntävä maalämpöpumppu on kertainvestointina iso, se on lämpökertoimeltaan paras lämpöpumpputyyppi ja voi säästää kodin energiakustannuksia jopa 75 prosenttia. Maalämpöpumppu on nykyisin ylivoimaisesti suosituin uusien 
omakotitalojen lämmönlähde.

Suomessa rakennetaan nykyisin energiatehokkaita, pääasiassa uusiutuvalla energialla lämmitettäviä pientaloja. Vuoden 2020 alun jälkeen uusien rakennusten on EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaan oltava lähes nollaenergiataloja.

Talon energiatehokkuus perustuu kokonaissuunnittelun toimivuuteen eli siihen, että talon arkkitehti-, rakenne-, LVI- ja sähkösuunnitelmat on yhdistetty energiatehokkaaksi kokonaisuudeksi.

ENERGIATEHOKKUUTEEN VAIKUTTAVAT rakennuksen koko, hyvä lämmöneristys, energiatehokkaat ikkunat, ilmanpitävät rakenteet, koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto tehokkaalla lämmöntalteenotolla, valittu lämmitystekniikka, energiatehokkaat sähkölaitteet ja valaistusjärjestelmä sekä asukkaiden käyttötottumukset.

Energiatehokkaan talon rakentaminen ei edellytä erikoisratkaisuja. Talon rakentaminen maksaa vain 3–5 prosenttia tavanomaisen talon rakentamista enemmän, mutta talon lämmittämiseen kuluu 25–75 prosenttia vähemmän energiaa kuin tavallisen talon lämmittämiseen. Lämmityskustannukset muodostavat kodin energiankulutuksesta lähes 70 prosenttia.
Talon lämmitysjärjestelmä tulisi suunnitella yhdeksi kokonaisuudeksi ilmanvaihdon kanssa. Myös aurinkokeräinten ja -paneelien hankkimiseen on hyvä varautua kattoa suunniteltaessa. Päälämmityslähdettä täydentävinä lämmönlähteinä voi auringon energian lisäksi käyttää esimerkiksi tulisijaa tai ilmalämpöpumppua.

Energiatehokkain talon muoto on kaksikerroksinen ja pohjamuoto suorakaide, sillä mitä pienempi talon ulkovaipan ja katon suhde on talon sisäpinta-alaan, sitä vähemmän lämpöä haihtuu turhaan pois. 

ENERGIATEHOKAS KOTI on toimiva ja mukava, tasaisen lämmin ja vedoton, sisäilmaltaan terveellinen, asumiskustannuksiltaan taloudellinen sekä helppokäyttöinen. Se kuluttaa energiaa ja kuormittaa ympäristöä tavallista taloa huomattavasti vähemmän etenkin silloin, jos siinä hyödynnetään uusiutuvia energialähteitä.

Myös sähkölaitteiden on oltava energiatehokkaita. Valaisimiksi kannattaa valita pienloiste- tai LED-lamppuja. Liiketunnistimet ja hämäräkytkimet vähentävät tarpeetonta valaistusta. Kodinkoneiksi on hyvä hankkia parhaimman energialuokan koneita.

ENERGIATEHOKKUUS ON keskeistä myös ekologisesti kestävässä rakentamisessa, jossa pyritään aiheuttamaan mahdollisimman vähän päästöjä ja jätettä. Jos talosta halutaan tehdä ekologinen, se täytyy rakentaa mahdollisimman vähällä energialla luonnonmukaisista ja paikallisista materiaaleista luontoa ja ympäristöä kunnioittavaksi. Suomessa ekotalon materiaaliksi sopii luontevasti puu.

Ekotalon rakenteet ovat pitkäikäisiä, kierrätettäviä, yksinkertaisia ja helposti huollettavia sekä asukkailleen edullisia ja terveellisiä. Ekotalot lämpenevät vähällä, uusiutuvalla energialla.
Talon sijainti ja asukkaiden asumistottumukset vaikuttavat sen ekologisuuteen suuresti. Talo kannattaakin rakentaa niin, että palvelut ja työpaikat ovat saavutettavissa kevyellä tai julkisella liikenteellä. Rakennuspaikan pienilmasto puolestaan vaikuttaa talon lämmitystarpeeseen. Talon omavaraisuutta voi lisätä vaikkapa omalla kasvimaalla. 

 

Lue myös Talonrakennuksen materiaaleista >

aurinkoenergia
energiatehokkuus
energiansäästö
ekoenergia
ilmastoystävällinen
rakentaminen
talo

Muita saman alan yrityksiä

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva