Vapaasti

luonnossa

Teksti: Noora Hyvönen Kuva: Jouko Räsänen
Jokamiehenoikeudet antavat meille mahdollisuuden käyttää luontoa vapaasti huolimatta siitä, kuka alueen omistaa tai sitä hallinnoi. Tarkistimme, millainen toiminta kuuluu jokamiehenoikeuksien piiriin.

Marjastus, sienestys ja keräily kuuluvat monen suomalaisen mieliharrastuksiin. Luonnossa tykätään liikkua ja onkin hyvä tietää, mitä saa kerätä ilman maanomistajan lupaa esimerkiksi asetelmien koristeeksi.

Marjanpoiminnan kaupallistaminen ja ulkomaalaisryhmien ryntääminen metsiimme nostattaa tunteita. Rikoslain mukaan marjojen poiminta kaupallisessa mielessä kuuluu jokamiehenoikeuksien piiriin riippumatta toimintaa harjoittavan ryhmän koosta. Oikeudet kuuluvat kaikille kansallisuudesta riippumatta, eikä kotimaisilla kerääjillä ole mitään etuja verrattuna tänne saapuviin poimijoihin. Poimijaryhmien,
niin kotimaisten kuin ulkomaisten, merkitystä on päinvastoin korostettu, sillä niistä huolimatta metsiin jää joka vuosi suuret määrät marjoja ja sieniä mätänemään. Sato ei lopu kesken, vaikka sitä hyödynnettäisiinkin kaupallisesti. Sisäasianministeriön työryhmän tekemän selvityksen mukaan tiedottamista elinkeinotoiminnan vaatimuksista olisi kuitenkin hyvä lisätä, jotta nämä saavuttaisivat toimintaa harjoittavat ryhmät.

MARJOJA SAA poimia sieltä, missä liikkuminenkin on sallittua. Pihapiiriin talon välittömään läheisyyteen ei saa mennä keräilemään. Yksityisyydensuojavyöhyke on vaihteleva käsite, joka täytyy päätellä tilanteen mukaan: poimijan on itse pohdittava, kuinka lähelle taloa on hyvän tavan mukaista mennä ja missä pihapiiri alkaa.

Jokamiehenoikeudet lyhyesti:

Saat:

- liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla
kuin pihamaalla ja erityiseen käyttöön otetuilla
alueilla (esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot ja
istutukset)
- oleskella tilapäisesti alueilla, missä
liikkuminenkin on sallittua (esimerkiksi telttailla
riittävän etäällä asumuksista)
- poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
- onkia ja pilkkiä
- kulkea vesistössä ja jäällä

Et saa:

- aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai
ympäristölle
- häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä
- kaataa tai vahingoittaa puita
- ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta
- häiritä kotirauhaa
- roskata
- ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla
ilman maanomistajan lupaa
- kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia

Lähde: www.ymparist o.fi/fi-FI/Luonto/
Joka mie henoikeu det (16989)

Myös luonnonsuojelualueilla voi olla marjastamista koskevia rajoituksia. Rauhoitetuillakin alueilla saa yleensä kerätä marjoja – poikkeuksena alueet, joilla liikkuminen ylipäätään on kielletty. Tällaisia alueita on Suomessa erittäin vähän.

Rikoslain mukaan myöskään kasvavasta tai tuulen maahan kaatamasta tuoreesta puusta ei saa napata mukaan oksia, käpyjä, terhoja, tuohta tai muita osia, joiden irrottaminen voi vahingoittaa puuta. Metsänomistajan luvalla vihreitä, tuoreita oksia voi kuitenkin kerätä. Esimerkiksi kääpiä saa myös poimia puista vapaasti. Sammalta ja jäkälää ei saa kerätä muun muassa niiden hitaan kasvuvauhdin vuoksi.

RIKOSLAIN HALLINNANLOUKKAUSSÄÄNNÖS kieltää myös toisen maan kaivamisen ja maa-ainesten siirtämisen, jos siitä aiheutuu
haittaa ja alue muuttuu ulkoisesti. Pienissä määrissä esimerkiksi kukkia voi napata mukaan juurineen ja siirtää kasvamaan vaikkapa omaan kukkapenkkiin. Geologisia näytteitä saa ottaa. Toisen omistamilta vesialueiltakaan ei saa siirtää maa-aineksia,kuten hiekkaa tai kiveä.

Jokamiehenoikeudet perustuvat useampiin eri lakeihin. Tärkeimmät näistä ovat rikoslaki ja vesilaki. Metsässä liikkuakseen ei kuitenkaan tarvitse olla juristi: jokamiehenoikeudet ovat pääasiassa maalaisjärjellä pääteltävissä. Käyttäydy luonnossa liikkuessasi siten, kuin toivoisit muiden käyttäytyvän omalla maallasi!

jokamiehen oikeudet
sienestys

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva