Vanhusten asumispalvelut

monipuo-

listuneet

Teksti: Ilpo Lommi Kuvat: Lepola, Validia
Vanhusten asumispalvelut ovat kehittyneet huimasti siitä, kun yhteiskunnan sosiaalihuolto alkoi yli 150 vuotta sitten kiinnittää huomiota asiaan.

Erityisesti kuitenkin viime vuosikymmenet ovat tuoneet merkittävimpiä parannuksia sekä yksilöllisyyttä vanhusten asumispalveluihi niin lainsäädännön kuin uusien palveluntuottajienkin myötä. Lakisääteinen vanhustenhoito alkoi 1800-luvun puolivälissä vaivaistenhoitojulistuksen luotua perustan kunnalliskodeille ja vaivaistaloille. Niihin sijoitettiin 1920-luvulle eli kunnallisen vanhainkotijärjestelmän syntyyn asti vanhuksia, mielisairaita, vammaisia ja hoidokkeja, jotka eivät kyenneet huolehtimaan itsestään ja joilla ei ollut muuta asuinpaikkaa sukulaisten luona.

1920-luvulta alkaen kunnat velvoitettiin rakentamaan vanhuksille kunnalliskoteja, jotka olivat usein laitosmaisia tai maaseudulla maataloja. Ne alkoivat väistyä 1950-luvulla vanhainkotien alta huomion kiinnittyessä paremmin vanhusten yksilöllisiin tarpeisiin sekä asumisviihtyisyyteen ja -turvallisuuteen.

VIIMEISET KUNNALLISKODIT  hävisivät 1980-luvulla, jolloin vanhainkodit uudistuivat kodinomaisempien hoiva- ja hoitokotien suuntaan. Ne sisälsivät yhden tai kahden hengen huoneistoja sekä yhteistiloja mm. ruokailua ja oleskelua varten. Vanhukset saivat tuoda hoivakoteihin omia huonekalujaan ja tavaroitaan, mikä vähensi niiden laitosmaisuutta.

Vanhain- ja hoivakotiasukkaille alettiin järjestää lyhyt- ja pitkäkestoisia sekä tehostettuja hoitopalveluja jopa ympärivuorokautisesti samoin kuin päiväkeskustoimintaa lähistöllä kodeissaan asuville vanhuksille. Vanhain- ja hoivakotien omistajiksi tuli kuntien ja kuntayhtymien lisäksi yksityisiä yrityksiä, yhteisöjä ja säätiöitä. Kunnat ostavat niiltä vanhainkotipalveluja ostosopimuksilla yleensä kilpailutuksen perusteella. Kuopiossa on vasta toinen puitesopimuskausi.

- Palvelukumppanuus on luonut yrityksille ja kunnille yhteisen innovatiivisen kehittämisalustan. Sen ansiosta vaihdetaan hyviä käytäntöjä ja kehittämisideoita, mikä tuo laadukkaampia asumispalveluja. Kaupungille puitesopimus on joustava ja hyvä tapa hankkia asumispalveluja, kun yksityiset tuottajat tarjoavat niitä laadukkaasti. Hankintojen kehittäminen yhdessä on tärkeää onnistuneelle lopputulokselle, sanoo Kuopion hoivajohtaja Mari Antikainen.

Vanhainkotien rinnalla toimii avohoitotyyppistä tehostettua ja tavallista palveluasumista, joka kodinhoitopalveluineen vähentää kallista vanhusten laitosasumista.

- Kuopio tukee vanhusväestön asumista omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Kun se ei ole enää turvallista ja mahdollista edes kotiin tuotavilla palveluilla eikä omaishoidolla, tarjotaan vanhuksille kunnallista tai yksityistä asumispalvelua. Hoivakodeissa ammattihenkilöstö ja ympärivuorokautinen päivystys huolehtivat vanhusten hyvinvoinnista ja turvasta, kertoo Antikainen.

Kuopion kaupungin palvelualuejohtaja Markku Tervahauta pitää tärkeänä, että kasvavalle vanhusväestölle löytyy erilaisia hoivakotityyppisiä asumisvaihtoehtoja kotona asumisen ja laitoshoidon välistä yksilöllisten tarpeiden ja niiden muutosten mukaan.

- Siinä tarvitsemme yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin asumispalvelutuottajien kanssa. Palveluasumisessa on vältettävä laitosmaisuutta ja mahdollistettava ikäihmisten yhteisöllisyyttä sekä sosiaalista kanssakäymistä. Yhteisöasuminen voi olla siinä yksi vaihtoehto.

Mari Antikaisen mukaan Kuopio kokeilee uusia yhteisöllisiä asumismuotoja mm. Honkarannan pienryhmäkodissa sekä Tervaniityn ja Iltatuulen asumisyksiköissä.

- Niissä järjestetään asukkaille sosiaalisin ja terveydellisin syin pitempiaikaista tai tilapäistä vuokrasuhteista ryhmäasumista. Pienryhmäkodit ovat pieniä, yleensä 10-15 asukkaan yhteisöjä. Asukkaat viettävät niissä aikaansa toisten asukkaiden seurassa, mutta voivat halutessaan vetäytyä omiin oloihinsa.

- Kotihoidon henkilökunta avustaa asukkaita päiväaikaan ja iltaisin. Yöhoito järjestetään tavallisesti turvapalveluilla kuten turvarannekkeilla. Tehostettua palveluasumista on Kuopiossa Leväsen palvelukeskuksessa, Karttulassa ja Nilsiässä.

Kuopiossa toimii useita yksityisiä vanhusten hoito- ja hoivakoteja, joiden kanssa kaupunki tekee palvelusopimuksia. Niihin haetaan Palvelutori Vanamon kautta, missä noin parikymmentä asiantuntijaa arvioi vanhusasiakkaiden asumispalvelutarvetta keskitetyllä yhden luukun periaatteella. Siellä tehdään myös kotihoidon ja omaishoidon palvelupäätökset. Ne perustuvat asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin. Palvelutarve voi nousta jopa yli 80 tuntiin kuukaudessa.

Kuopio on tänä vuonna ottanut palveluasumisessa koekäyttöön palvelusetelin, mikä lisää asiakkaiden valinnanvapautta. Taustalla asumispalvelupäätöksissä ja palvelun laadun arvioinneissa on vanhuspalvelulaki, valtakunnallinen laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaksi ja palvelujen parantamiseksi sekä kaupungin omat linjaukset.

- Hakuvaiheessa kartoitetaan asiakkaan toimintakykyä. Jos asiakas on itse maksavana hakeutunut palveluasumiseen, hän voi kahden vuoden jälkeen hakea kaupungin asumispalveluun. Asumispaikan saantiin ei vaikuta asiakkaan varallisuus vaan toimintakyky.

Kaupungin puitesopimuksessa olevia yksityisiä vanhusten palveluasumisyrityksiä ovat Kuopiossa mm. Mediverkko Oy:n Villa Kallavesi, Neuronin Kortejoen palvelukoti, Omakammari, Roinilan Hoitokoti, Attendo Oy:n Saariston hoivakeskus, Hoivakoti Aurinkopuisto ja Hoivakoti Iltatuuli Nilsiässä, Vetrea Oy:n Sunnen koti, Tammenkoti ja Otsola sekä Mainio Vire Oy:n Virekoti Kuopion Pirtti. Muita yrityksiä ja yhteisöjä ovat mm. Invalidiliiton Validia Asumisen Tiihottaren Validia-kodit, Esperin Alavan hoivakoti, Nilsiän Vanhustensuoja ry:n Palvelutalo Tilhilä ja Lepolan palvelukoti.

YKSITYISEN YHDISTYKSEN Palvelutalo Lepola täyttää marraskuussa 50 vuotta ja on Kuopion vanhimpia. Vuonna 2000 Lepola laajeni uudella seitsenkerroksisella 14 asunnon ryhmäkodilla. Samalla saneerattiin vanhan talon asunnot. Lepolassa on asuntoja yhteensä 93, kooltaan 27-63 m2. Ryhmäkodin asunnot ovat pienempiä.

- Palvelutalo Lepola antaa vanhuksille yksilöllisiä palveluja leppoisassa ja kodinomaisessa ympäristössä, jossa tuetaan heidän omia voimavarojaan sekä edistetään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. Asiakas maksaa vain käyttämistään palveluista eli kuukausimaksu ei ole kiinteä, kertoo palvelutalon johtaja Marita Metsärinne.

Hänen mukaansa Lepola tarjoaa hoito- ja hoiva-, ateria- sekä siivouspalveluja.

- Asiakkaat voivat myös itse valmistaa aterioita tai käydä aamiaisella, lounaalla ja päivällisellä ruokasalissa viikonloppuisinkin. Virkistykseksi on runsaasti erilaista viriketoimintaa. Hoitohenkilökuntaa on kellon ympäri. Lepolan asiakkaat ovat itse maksavia. Sinne hakeudutaan Lepolan omalla valinnalla eli ei kaupungin kautta.

Katso kuvat: 

- Ikäihmisten asumispalvelujemme tavoitteena on Validia-kodeissa turvallinen ja toimiva arki. Palvelukutsujärjestelmä varmistaa nopean avun ympäri vuorokauden. Tarjolla on myös ateriapalvelu sekä erilaisia turva-, hoiva- ja kodinhoitopalveluja. Viime kesänä valmistuneessa Tiihottaren kodeissa on 35 uutta esteetöntä turvaratkaisuin varusteltua asuntoa yli 55-vuotiaille asumiseensa tukea tarvitseville. Samassa talossa on 27 Invalidiliiton vuokra-asuntoa, joiden asukkaat voivat myös hankkia arjen turvakseen Validia-palvelujamme, kertoo Tiihottaren vastaava palveluohjaaja Seija Blomberg.

Hänen mukaansa vanhuspalvelujen tavoite on asiakkaiden asuminen kodeissaan elämänsä loppuun mm. tehostettua palveluasumista sekä sairaanhoito-ja kuntoutuspalveluja hyödyntäen. Muuttuvia palvelutarpeita varten on kehitetty palvelukutsujärjestelmä. 

VALTAKUNNALLISELLA Esperi-ketjulla on Kuopiossa Alavan hoivakoti, joka tarjoaa tehostettua ympärivuorokautista asumispalvelua 28 asukaspaikalla erityisesti muistihäiriöisille ja fyysisesti toimintarajoitteisille ikäihmisille. Tarjolla on myös lyhytaikaista hoivaa, kun ikäihmisten omaishoitajat ovat lomalla tai he joutuvat tilapäisesti pois kotoaan. Esperin palvelutalojen ja hoivakotien peruspalvelut sisältävät asumisen, ateriat, hoidon ja hoivan sekä virikkeellisen ja kuntouttavan toiminnan. Kotihoidollisina lisäpalveluina ovat mm. asiointiapu, lääkäri-, jalkahoitaja- ja kampaajapalvelut.

Palvelu- ja hoivakotimaksut muodostuvat yleensä vuokrasta ja peruspalvelumaksusta. Niiden lisäksi tulevat palvelujen käytön mukaan mm. hoito-, hoiva-, ateria-, pyykki-, turvapalveluja siivousmaksut. Vuokraan sekä palvelumaksuihin voi saada KELAlta asumis- ja hoitotukea. Siivous- ja hoitopalvelumaksut oikeuttavat verotuksessa kotitalousvähennyksiin. Laitoshoidon sekä perus- ja turvapalvelujen maksuista ei saa tätä vähennystä. Sama koskee kunnan palveluja, palveluseteliä tai muuta maksusitoumusta.

vanhustenhoito
vanhusten asumispalvelut
vanhainkoti

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva