Toimittaja testasi: Juoksee kellon kanssa

Juoksee

kellon kanssa

Teksti: Aki Rossi Kuvat ja video: Lasse Hartikainen
Mitä tapahtui, kun toimittaja lupasi juosta puolimaratonin ja altistaa itsensä satelliittiseurantaan? Tuloksena oli nykytekniikan avulla toteutettu karu kuvaus siitä, kuinka totaalinen uupumus otti vallan kuntoliikkujasta.

Päätös puolimaratonille osallistumisesta kypsyi kesän aikana. Asetin tavoitteeksi parin vuoden takaisen aikani alittamisen. Se ei ole temppu eikä mikään, etenkin jos pitäisi kiinni jokseenkin säännöllisestä harjoittelusta. Ei liene tarpeellista mainita kesän aikana sattuneista harjoitteluvastoinkäymisistä. Ne ovat huippu-urheilijoiden itkuja ne.

Kuinka ollakaan syyskuun ensimmäisen äaamuna vatsanpohjassani kummitteli. Kesällä kertyi olematon määrä juoksukilometrejä. Kun sain starttiluvan, säntäsin liikkeelle vauhdilla. Paras treenikaverini, syke- ja matkatiedot näyttävä urheilukello, käynnistyi samaan aikaan.
 

EPÄMÄÄRÄINEN VILKAISU ensimmäisen kilometrin jälkeen kertoi odotetun tiedon. Vauhtini oli muodostumassa aavistuksen verran liian kovaksi. Kroppa kuitenkin viesti jatkamaan samalla vauhdilla. Kymmenen kilometrin jälkeen huomasin, että kykenin juoksemaan kaavailtua nopeammin.

Aloin epäillä jaksamistani viimeisillä kilometreillä. Olisiko aika himmata? Sykkeeni huiteli 170:ssä – eli aivan liian korkealla. Päätin jatkaa samaa rataa.

Katso kuvat: 

Viisi kilometriä ennen maalia karu totuus iski vasten kasvoja. Kone jaksoi käydä, mutta pohkeet kramppasivat ja vauhti hidastui huomattavasti. Maaliin pääsy tuntui mahdottomalta ajatukselta, mutten antanut itselleni lupaa luovuttaa. Kellon mukaan viimeisen kilometrin taivaltamiseen kului aikaa yli kuusi ja puoli minuuttia.

Jäin tavoitteestani tasan kolme minuuttia. Se ei kuitenkaan ihmetytä. Huomasin, että keskisykkeeni on ollut huima. Sydämeni on lyönyt keskimäärin 169 kertaa jokaisen juoksemani minuutin aikana!

Kari Heljasvaara liikuntapalveluyritys EnFormasta tarkastelee myöhemmin urheilukellon keräämää dataa. Vauhdin hidastuminen ja tuhti pulssi askarruttavat myös asiantuntijaa.

– Syke on ollut hieman korkea. Toisaalta sen kohoamiseen vaikuttaa numerolapunkin laittaminen rintaan. Yleensä syketaso nousee kilpailutilanteessa 10–20 lyöntiä minuutissa, Heljasvaara sanoo.

Toimittaja: 
Aki Rossi

Monet urheilukellot ovat varustettu paitsi sykemittauksella, myös GPS-paikannustoiminnolla. Laitteet tallentavat kuntoilijan liikkeet satelliitin avulla. Kellon keräämä data ladataan jälkikäteen tietokoneelle. Diagrammeista voi tutkia sykettä, matkaa, keskinopeutta, korkeudenvaihtelua ja monia muita muuttujia kellon mallista riippuen. Useat mallit piirtävät käyttäjän liikkeet karttapohjalle. GPS:llä varustettujen urheilukellojen hinnat lähtevät parista sadasta eurosta. 

Jos vauhti on ollut normaalia kovempaa, olisi kannattanut hidastaa hieman ja luottaa mittarin näyttöön. 

HEIJASVAARA PITÄÄ yleisesti ottaen GPS- ja syketoiminnolla varustettua urheilukelloa hyvänä renkenä harjoittelussa ja kilpailussa. Hän huomauttaa, että laitteen tuottaman tiedon analysointiin kannattaa kiinnittää huomiota, jotta sitä voitaisi suhteuttaa omasta kehosta kantautuviin signaaleihin.

– Jos vauhti on ollut normaalia kovempaa, olisi kannattanut hidastaa hieman ja luottaa mittarin näyttöön. Toisaalta vauhdin hidastuminen loppuvaiheessa on normaalia, jos hiilihydraattitankkaus on ollut puutteellinen ennen juoksua. Energiavarastot hiipuvat usein juuri puolentoista tunnin kuntoilun jälkeen, Heljasvaara sanoo.

Niinpä. Tekniikkaa käyttämällä ei voi ulkoistaa omasta kehosta kantautuvien tuntemusten kuuntelua. Tästä viisastuneena säntään seuraavalle puolimaratonille astetta valistuneempana. Tarkkaillen ja tulkitsen.

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva