Kuinka Suomessa 

voi elää 100-vuotiaaksi

TEKSTI NMT/Jere Lehtonen kuva pixabay
Suomalaisten keskimääräinen elinikä on pidentynyt itsenäisen Suomen aikana rutkasti. Elinikään vaikuttaa perimä, elämäntavat ja hyvä asenne.

Suomen itsenäisyyden alussa miesten keskimääräinen eliniän odote oli 45 vuotta ja naisten noin 50 vuotta, nyt naiset voivat odottaa elävänsä Suomessa noin 83-vuotiaiksi ja miehet lähes 77-vuotiaiksi. Pidentyneen eliniän myötä vanhuusiän terveys ja toimintakyky ovat tärkeitä kansanterveyden ja yleisen hyvinvoinnin tekijöitä.

- Eliniän ennusteet ovat edelleen kasvamassa. Tällä hetkellä meillä on ikäpolvi jo syntynyt, joista monien voi olettaa elävän satavuotiaiksi, jos ei sotia ja katastrofeja tule. Samalla vanhusten toimintakyky on parantunut, ja nykyään kuusissa kymmenissä eläkkeelle jäävät ovat vireitä. He matkustelevat paljon ja käyttävät palveluita, dekaani Hilkka Soininen Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnasta kertoo.

ELINIKÄÄN JA VANHUUSVUOSIEN kuntoon vaikuttavat erityisesti perimä ja elintavat. Vaikka lääketiede tarjoaa hoitoja ja lääkkeitä sairauksien hoitoon, elintapojen ja perimän merkitys on huomattavasti suurempi. Pitkäikäisistä suvuista tulevat voivat odottaa itsekin elävänsä pitkään. Vaikka geenit ovat tärkeitä, omin elintavoin voi ehkäistä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja sydän- ja verisuonisairauksien kaltaisten ongelmien kehittymistä.

- Voi sanoa, että terveyden edistäminen pitkälle vanhuusikään asti on elinikäinen projekti, joka alkaa jo sikiönä ja lapsuusiässä, Soininen sanoo.

- Omaa terveyttään ja tulevaa terveyttään voi nuorena ja keski-ikäisenä edistää ihan tavallisin asioin. Oikeaoppinen ja monipuolinen ravinto, riittävä liikunta ja painonhallinta ovat tärkeitä tekijöitä. Ylipainon välttäminen ja hyvän sokeritasapainon ylläpito ehkäisevät sydän- ja verisuonisairauksia. Tupakointi vanhentaa sisältä ja ulkoa ja liiallinen alkoholinkäyttö rasittaa kehoa ja mieltä, joten näitä tulee välttää.

VANHUUSVUOSIEN AKTIIVISUUS on olennaista toimintakyvyn ja elämisen laadun ylläpidolle. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys tukevat toisiaan. Sosiaalinen aktiivisuus virkistää mieltä ja tuo virikkeitä, ehkäisten masennusta ja tylsistymistä. Tätä kautta liikuntakin on mielekkäämpää.

- Jos ihminen on kunnossa, niin viimeisetkin elinvuodet voivat olla hyvinkin antoisia, Soininen toteaa.

- Pään käyttö vanhuusiällä on tärkeää. Kulttuurin harrastaminen, lukeminen ja ihmisten tapaaminen ovat myönteisiä asioita.

Tietotekniikka ja robotiikka voivat tuoda myös apuvälineitä vanhuusiälle. Esimerkiksi navigaattorien kaltaiset sovellukset tekevät elämästä helpompaa, kun niitä opettelee käyttämään. Tulevaisuudessa voidaan myös nähdä enemmän sovelluksia aivotoiminnan elvyttämiseksi.

Vanhuusiän terveydelle myös asenne on tärkeää.

- Haluan sellaisen positiivisen viestin antaa, että vaikka vanhuudessa ei aivan kaikki olisikaan priimaa, niin hyvää elämää voi elää, ja hyvään elämään pitää pyrkiä. Kun raihnaisuutta alkaa tulla, niin pistetään vain sellainen vaihe päälle, että eletään täysillä. Positiivinen asenne vaikuttaa, Soininen sanoo.  

 

terveys
hyvinvointi
Suomi 100
elinikä
100-vuotias

Muita saman alan yrityksiä

Saatat tykätä myös näistä jutuista