Sote-uudistus 
tiivistää
yhteistyötä

Teksti: Digimag/Ilpo Lommi Kuvat: Shutterstock
Suomessa on valmisteilla historiallinen sote-uudistus, kun sosiaali- ja terveyspalveluihin tulee jättimuutos.

Vuoden 2020 alusta koko Suomessa todennäköisesti voimaan tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon historiallisen 
uudistuksen lopullinen toteutus on yhä lukkoon lyömättä, mutta suuret linjat ovat selvillä. Pohjois-Savo on uudistusta valmistelevan sote-muutosjohtaja Leila Pekkasen mukaan valtakunnallisessa eturivissä, ei vähiten yliopistosairaalansa vuoksi. Pohjois-Savo on hakemassa ensi vuoden alusta pilottimaakunnaksi. Ylä-Savossa toimii hyvin edennyt ja laajeneva sote-valinnanvapauskokeilu. 

– Olennaista on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä osin myös hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä, kuten Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriltä, uudelle maakuntahallinnolle. Maakuntahallinnolle menevät lisäksi monet viranomaistoiminnot muun muassa ELY-keskukselta 
sekä alueelliselta pelastustoimelta. Sote- ja maakuntahallintouudistukset tapahtuvat suunnilleen samaa tahtia, kertoo Pekkanen. 

Iso muutos on hänen mukaansa myös sekä sosiaali- että terveyspalvelujen siirtyminen tiiviimmin saman järjestäjätahon ja osin samojen toteuttajienkin tehtäviksi. Tämän uskotaan lisäävän niiden keskinäistä koordinaatiota, tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Palvelujen järjestäjäksi ja rahavirtojen ohjaajaksi tulee maakuntahallinto eli maakuntavaltuusto ja -hallitus sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan tapainen toimielin.

MAAKUNTAJÄRJESTÄJÄ MÄÄRITTÄÄ muun muassa palvelujen laatukriteerit, asiakassetelien hinnat ja tahot, jotka kelpuutetaan valinnanvapauden piiriin otettavien palvelujen tuottajiksi. Asiakas saa oikeuden vaihtaa valinnanvapauden piiriin kuuluvien palvelujen palveluntuottajaa esimerkiksi puolen vuoden välein. Tämä ajanjakso on vielä määrittelemättä.

Kolmas merkittävä muutos on juuri yksityisten yritysten ja mahdollisesti niin sanotun kolmannen sektorin eli järjestöjen aseman vahvistuminen palvelujen tuottajina. Sitä edellyttää nykyinen lakiesitys. Käytännössä tämä näkyy velvoitteena hankkia kasvava osuus asiakasseteleillä tuotettavista sote-palveluista julkisen sektorin ulkopuolelta. Tämä tähtää asiakkaiden valinnanvapauden lisäämiseen ja monopolien purkuun palveluissa, joissa se on mahdollista ja järkevää. Suurin osa palveluista on silti jatkossakin julkisen sektorin tuottamia.

Julkisten sote-palvelujen ylin toteuttaja on johtokunnan johtama maakunnallinen liikelaitos, jota ei yhtiöitetä. Maakunnan tuottamia palveluja sen sijaan voidaan yhtiöittää. Vaativa erikoissairaanhoito, vuodeosastot, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, neuvolatoiminta, kuntoutus ja eräät sosiaalihuollon palvelut pysyvät liikelaitoksen vastuulla. Valinnanvapauden piiriin tulevia palveluja, kuten vastaanotto- ja joitakin terapiapalveluja, voivat tarjota liikelaitoksen lisäksi yksityiset yritykset, järjestöt tai maakunnan oma palveluyhtiö. Työterveyshuoltokin on siirtymässä maakunnan järjestettäväksi.

– Kuntien ja maakunnan on yhdessä selvitettävä, tuotetaanko tukipalvelut, kuten siivous- ja ruokahuolto, järkevimmin maakunnan omana vai ulkoistettuna toimintona. Talous- ja henkilöstöhallintoa varten on perustettu valtakunnallinen yhtiö Hetli Oy. Samoin toiminnassa on valtakunnallinen tilapalveluyhtiö Maakuntien Tilakeskus Oy.
– Vaihtoehdot luovat toivottavasti tervettä ja markkinaehtoista kilpailua ilman suuria päällekkäisyyksiä. Aikaa myöten markkinat vakiintunevat ja laadukkaimmat sekä kustannustehokkaimmat palvelutuottajat menestyvät, korostaa Pekkanen.

Hänen mukaansa sote-keskuksia on Pohjois-Savossa ainakin uudistuksen alussa yli 20. Ne toimivat nykyisten terveyskeskusten ja -asemien vaikutusalueilla. Toimipisteitä voi olla useita. Osa palveluista tullee jatkossa digitaalisiksi ja etänä tarjottaviksi. Sote-keskuksia ei välttämättä yhtiöitetä eikä niillä ole omaa johtoa tai hallintoa. Maakuntajärjestäjä valvoo niin sote-keskustenkin palvelutuotannon laatua ja saavutettavuutta kuin sitä, vastaako se asiakkaiden tarpeita.

PEKKANEN MUISTUTTAA, että sote-keskuksilla voi olla vaihteleva palvelukokonaisuus riippuen muun muassa väestörakenteesta. Esimerkiksi ikäihmispainotteisessa Koillis-Savossa se on erilainen kuin nuoren väestön Siilinjärvellä ja Kuopion Saaristokaupungissa. 

– Pohjois-Savoon voi tulla lisäksi ainakin kolme laajennettujen palvelujen sote-keskusta Kuopioon, Iisalmeen ja Varkauteen. Niissä on peruspalvelujen lisäksi erityispalveluja, kuten muun muassa erikoislääkärivastaanottoa ja muita erityisasiantuntijapalveluja.

Asiakkaat voivat hankkia sote-keskusten palveluja suoraan maakunnalliselta tuottajalta tai hyväksytyiltä palveluntuottajilta asiakasseteleillä. Ne eivät koske kaikkia sote-palveluja eikä niitä myönnetä automaattisesti kaikille maakuntalaisille. Asiakassetelit kuitenkin lisääntyvät olennaisesti kuntien nykyisiin palveluseteleihin verrattuna. Maakuntajärjestäjä määrittelee niiden arvot ja saantikriteerit vuosittain maakunnallisen sote-budjetin perusteella.

Pekkasen mukaan aivan uusi asia on myös henkilökohtainen budjetti runsaasti sote-palveluja käyttäville, useimmiten vammaisille, moniongelmaisille ja useita tukipalveluja tarvitseville ikäihmisille. 

– Maakunnallinen liikelaitos määrittelee siihen pääsevät ja heidän asiakasseteliensä myöntämisperusteet. Tällaisia henkilöitä on koko maassa noin 60 000. Asukaslukuun suhteutettuna se merkitsisi Pohjois-Savoon noin 3 000 henkilöä. Henkilökohtainen kuukausibudjetti voi olla jopa tuhansia euroja.

SOSIAALI- JA terveyspalvelujen julkinen rahoitus tulee jatkossa valtiolta, joten riippuvuus valtion budjetista kasvaa maakunnissa merkittävästi. Maailmanlaajuisestikin mullistavaa uudistusta on perusteltu miljardiluokan säästöillä sekä palvelujen laadun, kustannusten ja saatavuuden paremmalla tasapuolisuudella kautta maan. Sen vakiintuminen ja parhaiden palvelukäytäntöjen löytäminen vievät monia vuosia.

Kun maakuntahallintoon ei valita päättäjiä enää kuntakohtaisesti vaan suoran maakuntavaalin perusteella, jää nähtäväksi, keskittyykö sote-asioissa päätösvalta kaupungeista ja suurimmista kunnista tuleville luottamushenkilöille.
Vuoden lisäajan valmisteluunsa saanut sote-uudistus valmistunee lopulliseen muotoon ensi vuoden alkupuoliskolla. 

 

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI
Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS)
Puijonlaaksontie 2, Kuopio, p. 017 173 311
www.psshp.fi

 

sote-uudistus
hyvinvointi

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva