Rauhoitu
ja löydä itsesi

retriitissä

Teksti Digimag/Ilpo Lommi Kuvat Kuopio-Tahko Markkinointi
Kiireinen nykyaika on luonut tarvetta hiljentyä sekä rauhoittua omiin oloihin. Jotkut pystyvät siihen omatoimisesti vaikkapa mökkeilyllä, vaelluksilla tai muilla tavoin, toiset hakeutuvat järjestettyihin hiljentymistilaisuuksiin, retriitteihin. Niitä on hengellisiä ja maallisempia.

Kuopion seudulla evankelisluterilainen seurakuntayhtymä ja sen jäsenseurakunnat järjestävät tänä syksynäkin kristillisiä hiljaisuuden retriittejä. Rytkyn leirikeskuksessa Karttulassa on 20. ‒22.10. -viikonloppuna Männistön seurakunnan hiljaisuuden retriitti. Samaan aikaan Järvi‒Kuopion seurakunta järjestää Nilsiän Aholansaaressa hiljaisuuden retriitin. Marras-joulukuun taitteessa Rytkyllä on Alavan seurakunnalla hiljaisen rukousmaalauksen adventtiretriitti.

Maallisemmat retriitit ovat esimerkiksi työyhteisöjen hyvinvointia parantavia tapahtumia. Jotkut sisältävät teemoja ja ohjelmaa, kuten rauhallista liikuntaa tai hiljentymis- ja rentoutusmenetelmiä kuten mindfullness’iä, joogaa, meditaatiota sekä hoitoja. Joissakin on varattu aikaa keskusteluihin retriittiohjaajan kanssa tai laajemmassa piirissä, joissakin ollaan pääosin omissa oloissa. 

Retriittejä järjestetään etenkin suurissa kaupungeissa myös kohdejoukoille, kuten sureville, eronneille, työttömille, parisuhdetta pohtiville, päihdeongelmaisille ja jopa ammattiryhmille, kuten opettajille.

Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän kokenut retriittiohjaaja Ulla Turunen kertoo, että kristillinen hiljaisuuden retriitti on paikka pysähtymiseen, hiljentymiseen ja siinä itsensä sekä Jumalan kuuntelemiseen.

-Tällaisten retriittien päivärytmi noudattaa kirkon varhaista rukoushetkiperinnettä: aamu-, päivä- ja iltarukous sekä rukous päivän päätteeksi. Usein joku rukoushetki on korvattu messulla, mikä on sama kuin jumalanpalvelus. Lisäksi päivää rytmittävät ruokailut, omaehtoinen liikkuminen luonnossa ja lepo. Osallistuja voi myös lukea, kirjoittaa, värittää meditaatiokuvia tai maalata. Eri uskontokunnilla on omia retriittiperinteitä.

KUOPION HIIPPAKUNNASSA on mahdollisuus viikonlopun kestävien tai pidempien hiljentymisretriittien lisäksi arkipäivän kotiretriittiin. Siinä henkilökohtaiset ohjauskeskustelut ja raamattumietiskelyt tapahtuvat arkielämässä retriittiohjaajan kanssa. 

Ulla Turusen mukaan selvästi suurin osa kristillisiin retriitteihin tulijoista on naisia mutta on miehiäkin joukossa.

-Ikähaitari on laaja, opiskelijanuorista keski-ikäisiin ja eläkeläisiin. Etenkin työelämässä olevien kaupunkilaisten määrä on kasvussa.

Retriiteissä osallistujat saattavat jäädä toisilleen melko tuntemattomiksi, koska heillä on omat huoneet takaamassa yksityisyyttä ja rauhaa. Yhteisöllisyyttä voi syntyä aterioilla. Yleensä retriitit ovat täysihoidollisia, jotta arkiaskareisiin ei kulu aikaa. 

Yhteistä kaikille retriiteille on arkielämän oravanpyörästä vetäytyminen työasioiden, älypuhelinten, tietokoneiden, uutisten ja muun hälyn ulottumattomiin oman ajan ottamiseksi vaikkapa mietiskelyyn. Keskeistä on kiireettömyys, stressittömyys ja tekemättömyyden salliminen itselle. Retriitissä ei tarvitse suorittaa. Siellä voi oppia olemaan hiljaa ja yksin itsensä kanssa kuin löytöretkenä uuteen maailmaan. Tämä taito ei ole hektisenä nykyaikana itsestäänselvyys. Sitä voi kuitenkin harjoitella.

RETRIITTEJÄ ON myös omatoimisia. Eräs pohjoissavolaisen palveluyrityksen johtaja käy vuosittain kotimaassa tai ulkomailla irrottautumassa arjesta ja työelämästä noin viikon jaksoilla matkakohteet ja -ohjelmat itse suunnitellen. 

‒ Olennaista on lähteä matkaan yksin ja kohtuullisen seesteisellä mielellä sekä jättää kaikki työasiat ja kiireet taakse. Kännykkä pysyy kiinni enkä ota tietokonetta mukaan. En suunnittele ennakkoon tekemisiä. Ajankuluksi luen, kävelen tai neulon. En osallistu yhteisiin retkiin ja tapahtumiin tai etsi elämyksiä turistien tavoin. Niitä voi tulla omista ajatuksista ja kokemuksista, vaikkapa luonnosta. Retriitin onnistumisesta kertoo ilo palata kotiin levänneenä ja voimaantuneena.

Suomeen retriitit tulivat 1970-luvun alkupuolella pääkaupunkiseudun seurakuntien kautta. Retriittien suosio ja lukumäärä on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana. Kuopioon niitä alkoi tulla 2000-luvun alussa seurakuntalähtöisesti. Nykyisin Kuopio ja Joensuu ovat Itä-Suomen keskeisimmät retriittipaikkakunnat.

VUONNA 1986 perustettu Hiljaisuuden Ystävät -yhdistys järjestää retriittejä sekä kouluttaa niihin ohjaajia. Heitä on Kuopion hiippakunnassa kymmenkunta. Suomeen on perustettu seurakuntatilojen lisäksi valtakunnallisia retriittikeskuksia. Pohjois-Savossa sellainen on Vieremällä Kyrönniemen vanhassa maalaispappilamiljöössä.

Hiljaisuuden Ystävien nettisivustolla on kalenteri ja luettelo useimmista suomalaisista retriiteistä (www.hiljaisuudenystavat.fi).

 

terveys
hyvinvointi
retriitti
kuopio
rauhoittuminen
seurakunta
hiljaisuuden ystävät

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva