Potkua

arkiliikuntaan

Teksti Digimag/Heta Jyrälä, Mirka Happonen Kuva Pexels
Liikkuminen lisää tutkitusti onnellisuutta, auttaa hallitsemaan stressiä sekä torjuu masennusta. Parhaimmat hyödyt saadaan kohtuullisesta rasituksesta ja maltillisesta liikkumisesta.

Liikunta on oivaa yleislääkettä useimpiin sairauksiin ja elintoimintoihin. Perimä vaikuttaa jonkin verran siihen, mihin liikkumisesta on paras apu. Toiselle ulkona puuhaaminen tai salilla käyminen vaikuttaa alentavasti verenpaineeseen, toisella puolestaan kakkostyypin diabeteksen riski pienenee. Kaikille liikunnasta on kuitenkin hyötyä, sillä sen hyödyt mentaaliterveyteen ovat tutkitut.

Geenit voivat myös vaikuttaa yleisesti siihen, kuinka aktiivinen ihminen yleensäkin on. Joillakin ihmisillä voi perimän kautta olla hitaampi palautuminen tai lihasten pahempi kipeytyminen, jolloin liikunta ei välttämättä ole kovin nautinnollista. Hyvältä tuntuva liikkuminen on mukavampaa, jolloin hyödytkin ovat suuremmat. 

TERVEYSKIRJASTON MUKAAN eri liikuntamuodot vaikuttavat terveyteen hieman eri tavoin. Kestävyyslajit alentavat erityisesti verenpainetta ja kolesterolia sekä auttavat sietämään sokereita paremmin. Kuntosalilta puolestaan löytyy vahvistusta luustoon sekä tehostusta sokeriaineenvaihduntaan. Reagointikykyä edellyttävissä lajeissa, kuten voimistelussa tai pallopeleissä, puolestaan kehittyy luuston lisäksi tasapaino.

Terveysliikuntasuositukset kehottavat kohtuullisesti rasittavaan liikuntaan, kuten reippaaseen kävelyyn, useana päivänä viikossa. Tällainen liikunta kohottaa kestävyyskuntoa, kun sitä tehdään 5–7 päivänä viikossa yhteensä 2,5 tuntia. Helpointa on kutsua ystävä mukaan ja piipahtaa lähimetsässä haukkaamassa happea. Päivittäisen liikuntamäärän voi myös pilkkoa pienempiin osiin, sillä kolmella 10 minuutin kertareippailulla saadaan samat tulokset.

Vinkit arkiliikunnan lisäämiseen

• Jätä auto kauemmas ovesta tai jää muutama pysäkki aikaisemmin pois linja-auton kyydistä. Myös työmatkat taittuvat näppärästi kävellen.

• Valitse portaat ennemmin kuin hissi. Voit myös hölkätä portaita tai astua suurempia porrasvälejä kerralla, mikä lisää haastetta ja nostaa sykettä.

• Hyödynnä hyötykävely. Kulje mieluummin aina kävellen, jos etäisyys sen vain sallii. Voit myös valita tietoisesti pidemmän reitin kuin jota yleensä kulkisit.

• Arkisen kävelyn voi myös muuttaa tehotreeniksi nappaamalla lenkille mukaan sauvat. Sauvakävely kehittää erityisesti keskivartaloa sekä käsivarren ja yläselän lihaksistoa. 

• Liiku metsässä. Vain 20 minuutin kävelyretki metsäpoluilla kehittää tasapainoa ja todistetusti alentaa verenpainetta. Pehmeämpi polku ei myöskään rasita jalkojasi samalla tavalla kuin asfaltti

Samaan pääsee myös kuormittavammalla liikunnalla, kuten hölkällä. Hölkkälenkillä tulisi suositusten mukaan käydä kolmesti viikossa 20–60 minuuttia. Rasittavampaa liikuntaa tulee viikossa kertyä yhteensä 90 minuuttia.

Tärkeintä on liikkua turvallisesti sekä välttää ylikuormittumista. Säännöllinen liikunta ja itselleen sopivimman lajin löytäminen edistävät terveyttä koko elämän ajan. Liikkuminen tuo elämään onnellisuutta ja hyvää mieltä.

LIIKKEELLE!

Liikuntasuosituksien mukaan suomalaisen aikuisen tulisi harrastaa kohtuukuormittavaa liikuntaa, kuten reipasta kävelyä, noin 150 minuuttia viikossa ja raskasta liikuntaa 75 minuuttia.

Tiesitkö, että brittitutkimuksen mukaan 120 minuuttia viikossa luonnossa liikkuvilla on todettu terveyden ja hyvinvoinnin kohentumista? Vuonna 2017 noin joka kolmas 25–64-vuotias mies ja nainen raportoi harrastavansa vapaa-ajalla vähintään kohtuukuormittavaa liikuntaa vähintään 3 tuntia viikossa. 

 

arkiliikunta
Kuntoilu
hyötyliikunta

Muita saman alan yrityksiä

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva