Oppia

ikä kaikki

Teksti: Sirpa Korhonen Kuva: All-free-download
Ihminen oppii läpi elämän, väistämättä. Lapsen oppimisvauhti on ilmiömäinen, mutta iän myötä lähimuisti heikkenee, mikä vaikeuttaa ulkoa oppimista. Kysyimme asiantuntijalta, miksi elinikäinen oppiminen kuitenkin on hyvä asia?

"Jatkuva, koko eliniän kattava oppiminen on luonnollinen selviytymisen ja hyvinvoinnin keino, jota ilman emme voi elää. Muuten yksilö kuolisi hyvin nuorena ja ihmiskunta kuolisi sukupuuttoon, toteaa Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen.

Opimme välttämään vaaratilanteita ja tekemään oikeita ratkaisuja. Lapsi ottaa vastaan loputtomasti tietoa ilman ennakkokäsityksiä, kun taas aikuisen oppimista ohjaavat aiemmat tiedot ja jo muodostuneet mielipiteet, asenteet ja tavat. Lisäksi aikuisen muistia kuormittavat muutkin arjen asiat. Aikuinen myös erottelee mielekkäät ja tarpeelliset opit.

- Aikuisen oppimiskyky ei kuitenkaan ole varsinaisesti huonompi, sillä kyky yhdistellä asioita ja hyödyntää aikaisemmin opittua tukee syvällistä oppimista. Toisaalta aikuinen voi olla jääräpäinenkin, jolloin uuden oppiminen voi olla vaikeampaa, jos se vaatii ensin vanhan poisoppimista.
 

JOS IHMINEN ei opi toimimaan muuttuneissa olosuhteissa, hänen toimintakykynsä ja hyvinvointinsa heikkenee. Vaikka jatkuva oppiminen on luonnollista, on yhteiskunnan kehitys tuonut oppimiselle myös haasteita.

- 2000-luvun alussa kansalaisten päähän iskostettiin, että jos haluaa olla yhteiskuntakelpoinen ja työllistettävissä oleva kansalainen, täytyy pitää omaa ammattiosaamista jatkuvasti yllä. Eli tavallaan sekoitettiin pahimmassa tapauksessa luonnollinen ja hauska elinikäinen oppiminen ja elinikautinen opiskelu, joka on todella pelottava ajatus. Käytännössä eri ikävaiheissa tapahtuva, kohtuullinen opiskelu on tietysti hyvä asia. 

Manninen kertoo, että tilastojen mukaan lapsuus- ja nuoruusvaiheessa tapahtuvan kouluttautumisen lisäksi suomalaisista hieman yli puolet osallistuu myös aikuiskoulutukseen vuoden aikana. Suurin osa on ammattiin liittyvää koulutusta, mutta noin miljoona aikuista osallistuu myös harrastusmielessä vapaan sivistystyön opintoihin, josta on hyötyä niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.
 

IHMINEN VOI tarvita omaa ajattelua ja osaamista ravistavan ristiriidan, jotta syntyy motivaatio uuden oppimiseen. Virheitä tehdään ja niistä opitaan, mutta tässäkin asiassa on muistettava kohtuus

- Mukavuusalue on luonnon tapa suojella ihmistä liian suurilta muutoksilta ja informaatiotulvalta. Liian suuret tai liian usein tapahtuvat ”irtiotot” eivät ole terveellisiä eivätkä toivottavia. Yksilön oppimis- ja muuntautumiskyky ei yksinkertaisesti ole suunniteltu sellaiseksi, että olisi opittava jatkuvasti uutta. Jos halutaan oppia jotain hyvin tai muuttaa omaa elämäntapaa ja maailmankuvaa, tarvitaan juuri tällaista hieman ”pysäyttävämpää” oppimiskokemusta. Joidenkin aikuisoppimisen teorioiden mukaan syvällinen oppiminen vaatii ristiriidan, jopa kriisitilanteen, joka pysäyttää miettimään oman ajattelun ja toimintatapojen muuttamista. Mutta tällaisia ei saa siis olla liikaa, Manninen lisää.

oppiminen

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva