Nuku hyvin – voi hyvin

Nuku hyvin
– voi hyvin

Teksti Digimag/Marlene Sanoukian Kuvat Shutterstock, Harriet Järf
Uni on tärkeä osa hyvinvointiamme, joten sen häiriöihin kannattaa puuttua heti.

Kun elämässämme on riittävästi aikaa levolle, saamme sekä fyysistä että henkistä energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Unen aikana elimistömme elpyy ja palaudumme päivän rasituksesta. Uni ehkäisee stressiä, pitää yllä vastustuskykyä ja torjuu sairauksia. Aivomme työskentelevät tunteita ja päivän tapahtumia käsitellen ja puhdistuvat aivo-selkäydinnesteen huuhdellessa aivosoluja ja kuljettaessa kuona-aineita pois. Hyvin nukuttu yö vaikuttaakin myönteisesti tarkkaavaisuuteen, muistiin, uusien asioiden oppimiseen ja mielialaan.

Aina uni ei kuitenkaan tule. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan satunnaiset unettomuusoireet ovat lisääntyneet työikäisillä suomalaisilla. Heistä runsas 40 prosenttia raportoi kokevansa unettomuutta toisinaan, muutaman kerran viikossa tai vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Liikaunisuudesta puolestaan kärsii arviolta 3 prosenttia aikuisista ja 15 prosenttia nuorista. Sekä unettomuuden että liikaunisuuden syy on tunnistettava ja hoidettava asianmukaisesti. Pitkäaikaisen unettomuuden hoitona ovat ensisijaisesti lääkkeettömät hoidot.

Unihäiriöt voivat johtua sekä psyykkisistä että fyysisistä rasittavista tekijöistä, ja ne voivat ilmentyä joko unen lyhentymisenä tai pidentymisenä normaalista.

THL:n tutkimusprofessorin Timo Partosen mukaan lyhytkestoiset unettomuusjaksot voivat liittyä stressiin ja kiireeseen. Kun stressaavia asioita ei pystytä sulkemaan pois mielestä, unen tulo viivästyy. Tilanteen helpottuessa unikin yleensä paranee. Kiire taas johtaa usein siihen, ettei riittävälle yöunelle jätetä aikaa. Jos ihminen yrittää pakottaa itsensä nukahtamaan silloin kun mielestään ehtii, uni vain karkaa kauemmaksi. Myöhään iltaan jatkuvat minuuttiaikataulut eivät siis ole hyviä unen kannalta.

UNIHÄIRIÖITÄ VOIVAT aiheuttaa myös iltapäivän tai illan aikana juotu kahvi tai energiajuoma, tupakointi sekä alkoholin käyttö. Myös rasittavan, sykettä nostavan liikunnan harrastaminen myöhään illalla voi viivyttää unen tuloa. Unta haittaavat lisäksi monet sairaudet, kuten sydän- ja keuhkosairaudet, masennus ja ylipaino sekä etenkin vanhemmilla ihmisillä säryt ja kivut.

Näin nukut paremmin

Järjestä nukkumiselle hyvät olosuhteet. Huolehdi siitä, että makuuhuoneen lämpötila on sopivan viileä ja että siellä on hämärää ja hiljaista.

Jätä kiire ja askareet taaksesi noin puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Älä tuo älylaitteita makuuhuoneeseen iltamyöhällä. Lopeta niiden käyttö 30–60 minuuttia ennen nukkumaanmenoa.

Luo unentulolle rento ilmapiiri. Kuuntele miellyttävää musiikkia, tee lihas- ja hengitysharjoituksia tai käy iltakävelyllä koiran kanssa.

Älä vatvo stressaavia asioita nukkumaan mennessäsi vaan pyri ratkomaan niitä päivän mittaan.

Jätä pois turha yrittäminen. Jos sinun on vaikea nukahtaa, tee jotakin, mikä siirtää huomiosi pois unentulosta.

Pidä elämänrytmisi samana sekä arkisin että vapaapäivinä. Noudata säännöllistä rytmiä heräämisen, työn, ruokailun ja harrastusten suhteen.

Pidä unipäiväkirjaa. Unipäiväkirjan pitäminen noin 2–3 viikon ajan antaa paljon tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat nukkumiseesi ja unesi laatuun ja pituuteen.

– Jos parinkin viikon ajan ei useimpina öinä nukahda puolessa tunnissa, kyse on nukahtamisvaikeudesta. Yöuni voi myös loppua aamulla liian aikaisin, mikä voi aiheuttaa päivällä väsymystä tai torkahtelua. Yksittäinen huonosti nukuttu yö silloin tällöin ei ole vaarallista, mutta jos unettomuutta esiintyy jatkuvasti useiden viikkojen ajan esimerkiksi kolmen kuukauden tai puolen vuoden ajan, kyse on pitkäkestoisesta unettomuudesta, Partonen kertoo.

UNEN TARVE on yksilöllistä. Joku voi pärjätä kuuden tunnin yöunilla, toisen taas täytyy saada nukutuksi yhdeksän tuntia joka yö. 

– Suurimmalle osalle aikuisista riittävät 6–9 tunnin yöunet, mutta on toki niitäkin, jotka pärjäävät 4–6 tunnin yöunilla. Pidempiä 9–12 yöunia tarvitsevia on heitäkin hyvin vähän, Partonen kuvailee.

Jos nukkuminen sujuu ongelmitta, yöuni noudattaa Partosen mukaan aina samaa kaavaa. Ensimmäisen puoliskon aikana nukutaan syvää unta, jälkimmäisen puoliskon aikana kevyttä perusunta, johon kuuluu liikeunen jaksoja ja jonka aikana nähdään surrealistisia unia. Jälkimmäinen puolisko onkin häiriöille altis, ja unesta herätään usein lyhyeksi hetkeksi ja sitten vaivutaan jälleen uneen.

Vanhemmalla iällä on normaalia, että yön aikana ollaan valveilla kerran tai kaksi noin viiden minuutin ajan. Koko yöunen keskellä valveilla ei kuitenkaan saisi olla puolta tuntia kauempaa. Kun ihminen ei enää ole työelämässä eikä hänellä ole muita velvoitteita, käy usein niin, että yöuni jää lyhyemmäksi kuin aiemmin mutta päivällä tulee nukutuksi päiväunia. Unen tarve pysyy kuitenkin melko samana koko aikuisiän.

– Jos ulkoisia tai sisäisiä häiriötekijöitä ei ole, unikin toteutuu täysimittaisena ja hyvälaatuisena, Partonen tiivistää.

Lähteet: 
thl.fi, uniliitto.fi, mieli.fi, tutkimusprofessori Timo Partonen, ttl.fi

 

uni
unihäiriöt
unensaanti
unentarve
väsymys
virkeys
pirteys
torkahtelu

Muita saman alan yrityksiä

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva