Musiikki hyvinvointia sielulle ja ruumiille

Musiikki hyvinvointia sielulle 

ja ruumiille

TEKSTI Katariina Pahkala KUVAT ophelia, carlos zk
Musiikin terveysvaikutuksia tutkitaan koko ajan enemmän, ja nykyisen tiedon valossa laulamalla voi korvata jopa jumppatunnin tai terapiahetken.
MUSIIKISTA AMMATIKSI ASTI

Kuopio on musiikkikaupunki, jossa itsensä voi kouluttaa ammattimuusikoksi asti. Useista kouluista löytyy musiikkiluokkia, ja Suomen ensimmäisenä musiikkiin erikoistuneena lukiona aloittanut Kuopion yhteiskoulun musiikkilukio tarjoaa hyvän pohjan myös musiikin ammattiopintoihin. Muusikon toisen asteen ammattitutkinnon voi suorittaa Kuopion Konservatoriossa, ja musiikkipedagogiksi on mahdollista valmistua Savonia-ammattikorkeakoulusta. 
Savoniasta rumpujensoiton opettajaksi valmistuva muusikko Antti-Pekka Rissanen onkin käynyt läpi koko koulutuskavalkadin ja tienaa leipänsä nykyisin musiikilla. ”Oma mielenkiintoni on tällä hetkellä keikkailussa. Keikoista suurin osa on yritysten tai yksityisten ihmisten tilaamia.” Keikkojen lisäksi Rissanen on ollut mukana erilaisissa projekteissa ja tehnyt muusikon töitä esimerkiksi Kuopion kaupunginteatterissa. Hän on ollut tyytyväinen Kuopiossa saamaansa koulutukseen. ”Olen saanut oppia, jonka avulla on päässyt hyvin alkuun ja pidemmällekin”, hän toteaa. 

Musiikkia voi harrastaa monella eri tavalla - osa nauttii musiikin kuuntelemisesta, levyjen keräilystä ja artistien keikoilla kiertämisestä. Osalle musiikki on keino ilmaista itseään. Ihmiselimistön reagointia musiikkiin tutkitaan koko ajan, ja nykytiedon valossa sen terveysvaikutukset vaikuttavat olevan lähes samat kuin terapialla tai liikunnalla.

Biologisten reaktioiden lisäksi laulaminen stimuloi ihmistä myös tunnetasolla, ja voimakkaimmin tämä tulee esiin kuorolaulamisessa. Ilmiön voi havaita myös arkisten asioiden yhteydessä, vaikkei kuorossa koskaan olisi laulanutkaan: miksi jääkiekko- ja jalkapallostadioneilla lauletaan yhteisiä kannatuslauluja ja kirkossa tartutaan yhdessä virsikirjaan?

Laulaminen, sekä yksin että yhdessä, vapauttaa elimistössämme endorfiineja ja lisää oksitosiinin tuotantoa. Oksitosiini on hormoni, joka muun muassa laskee stressitasoa sekä vähentää alakuloisuutta.

Laulun terveysvaikutukset ovat hyvin samankaltaisia kuin joogan; molemmissa lajeissa korostuu hengitystekniikan tärkeys. Hengitysrytmi vaikuttaa sydämen lyöntitiheyteen, ja laulaessa sekä joogatessa säännöllinen, kontrolloitu uloshengitys alentaa sykettä.

Yhteislaulun on todettu yhdenaikaistavan laulajien elintoimintoja, kuten lihasten ja hermoston toimintaa. Kuorossa sydämet voivat tosiaan löytää yhteisen rytmin. Tutkijat ovat havainneet laulajien sykkeen nousevan ja laskevan laulaessa samanaikaisesti. 

Tutkimusten perusteella musiikkiluokilla opiskelevat oppilaat viihtyvät koulussa paremmin, ja selitykseksi tähänkin epäillään kuorolaulua.

Pyrkimys yhteiseen toimintaan sekä samanaikaisuuteen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. 

Oletko aina haaveillut salaa tarttuvasi mikkiin, mutta epäilys omista laulutaidoista kaivertaa? 

 - Laulaminen on tekniikkalaji, jonka voi kuka tahansa opetella. Edes linnut eivät ole luonnonlahjakkuuksia, vaan linnunpoikasetkin opettelevat laulutaidon kuunnellen, kokeillen ja harjoitellen. Laulamisen terveysvaikutuksista pääsee osalliseksi ihan jo suihkussa tai automatkan aikana laulaen, ja yhteisöllisyyttä voi löytää vaikkapa karaokebaarista, kertoo Jaana Turunen Laulukoulu Maestrasta.

 Jos haluaa hioa laulutekniikkaansa, kannattaa suunnata laulutunneille. Laulutunneille osallistuminen ei edellyttä aiempaa laulukokemusta, vaan sinne voivat uskaltaa myös ne, jotka eivät koe osaavansa laulaa. Saatavilla on muun muassa laulutekniikan kursseja eli avoimia laulukouluja.

Tunteja löytyy myös teemoittain, ja halutessaan on mahdollista saada myös henkilökohtaista ohjausta. Kuorolaulusta kiinnostuneen kannattaa ensin kerrata laulun perustekniikka, minkä jälkeen voi kuorolaulun elämyksiä lähteä etsimään kuorotoiminnasta. 

 

musiikki

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva