Muista 

muistiasi

Teksti: Arja Kangas Kuva: Antti Reponen
Muistisairauksien pahin vitsaus lienee siinä, ettei sairautta pystytä parantamaan. Näin ollen ennaltaehkäisyllä on valtava merkitys

Muistisairauksille leimallisin piirre tuppaa olemaan niiden salakavaluus: nimien ja päivittäisten asioiden unohtaminen laitetaan helposti vanhenemisen piikkiin eivätkä ne välttämättä herätä tarvittavaa huolta.

- Pahinta on oireiden vähätteleminen. Monesti jopa terveydenhoitoalan ammattilaiset saattavat todeta, että muistiongelmat kuuluvat ikääntymiseen. Ne eivät kuulu normaaliin ikääntymiseen, toisin kuin esimerkiksi liikkumisen ja oppimisen hidastuminen, neurologian professori Anne Remes summaa.

Jos omassa lähipiirissä muistiasiat herättävät huolta, voi asiaa selvitellä alkuun lyhyemmillä 10-30 minuuttia kestävillä muistitesteillä, joilla saa osviittaa siitä, onko kyseessä mahdollisesti muistisairaus vai oireileeko muisti väsymyksen takia. Näitä seulontatestejä tehdään muun muassa muistiyhdistyksissä tai terveyskeskuksissa.

Mikäli muistivaikeudet ja testi kielivät sairaudesta, on suunnattava lääkärin pakeille. 

Kun muistisairaus on edennyt jo hiukan pitemmälle, muuttuu usein myös potilaan käytös. Muutokset ovat vaikeita käänteitä niin muistisairaalle itselleen kuin myös omaisille, kun luonne muuttuu yllättävästi ja mukaan saattaa tulla muun muassa käytösoireita, kuten aggressiivisuutta. Remeksen mukaan diagnosointi on merkittävässä roolissa tulevaa ajatellen.

- Diagnostiikalla ymmärretään paremmin, miksi omainen on muuttunut eikä kenenkään tarvitse jäädä miettimään sitä, miksi esimerkiksi puoliso ei kuuntele, on epäluuloinen tai hajamielinen. Diagnoosi poistaa epätietoisuutta ja monenlainen turha riitely vähenee. 

Muistisairaan kanssa eläminen edellyttää paljon kärsivällisyyttä ja ymmärrystä omaisilta. Remeksen mukaan sairaan kannalta parasta hoitoa on se, että häntä tuetaan ja aktivoidaan suoriutumaan päivittäisistä asioista niillä eväillä ja toimintakyvyllä, jotka vielä ovat olemassa.

REMEKSEN MUKAAN ongelmallista muistisairauksien hoitamisessa on se, että diagnoosin jälkeen sairaudenhoidon seuranta jää perusterveydenhuollon vastuulle. Perusterveydenhuollon toimijoilla ei välttämättä ole riittävää kokemusta muistisairauksien hoidosta.

- Vuosikontrollit ovat muistisairauksissakin tarpeen. Oireet voivat muuttua ajan mittaan ja niitä voidaan lievittää muullakin kuin lääkkeillä. Muistisairauksien muutokset on myös syytä selvittää, mikä niitä aiheuttaa ja kuinka potilaan ja omaisen hyvinvointi voidaan tukea. Taustalta saattaa löytyä uusia sairauksia, Remes mainitsee. 

Hän muistuttaa, että mahdollisen muistisairauden ehkäisy pitäisi aloittaa jo keski-iässä aivoterveyden huolehtimisella. Terveelliset elämäntavat on pitkälti avainasemassa sydän- ja verisuonisairauksien hoitamisen ohella.

- Myös mielekäs tekeminen yhdistettynä riittävään lepoon on aivoille hyväksi normaalin arjen keskellä, Remes neuvoo.

muistisairaus

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva