Metsien pieni

suuri vaara

Teksti: Aki Rossi, Anu Janttonen Kuva: Majasimenc
Erityisesti kesällä punkkeihin tulee suhtautua vakavasti. Niiden puremasta voi saada borrelioosin tai puutiaisaivotulehduksen (TBE). Oikeaoppisella pukeutumisella ja päivittäisellä punkkisyynillä voi ehkäistä vahinkoja. TBE:tä vastaan on myös rokote.

Punkkien aiheuttamat puutiaisaivotulehdustapaukset sekä borrelioositartunnat ovat lisääntyneet voimakkaasti tämän vuosituhanne puolella. Puutiaisaivotulehdusta on tilastoitu 2000-luvulla kymmenestä tapauksesta viime vuonna diagnoisoituun 38 tapaukseen. Borrelioositartunnat ovat puolestaan runsaassa kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistuneet, ja vuonna 2013 tilastoituja tapauksia oli jo 1700. Tänä vuonna borrelioosi-diagnoosin on saanut liki kaksisataa potilasta.

BORRELIOOSI (Lymen tauti) on bakteeritauti, joka tarttuu ihoon kiinnittyneen punkin välityksellä. Punkin kiinnittymisaika vaikuttaa olennaisesti riskiin: jos punkin saa poistettua kymmenen tunnin sisällä sen kiinnittymisestä ihoon, tartunnan saa harvoin. Huomattavaa on, etteivät kaikki punkit kanna bakteeria eikä tauti siis tällöin tartu. Tautia kantaa noin 10-30 prosenttia punkeista. Punkkeja esiintyy Ahvenanmaalla ja saaristossa, rannikkoalueilla (Pietarsaaren – Oulun korkeudelle), Itä-Suomessa ja koko Etelä- ja Keski-Suomessa.

Borrelioositartuntaa on syytä epäillä, jos puremakohdan ympärille kehittyy 2-14 vuorokauden aikana leviävä punoitus (tasainen tai rengasmainen). Hoitona on yleensä 2-3 viikon antibioottikuuri. Borrelioosi voi parantua ilman hoitoa, mutta se voi myös kehittyä pitkäaikaissairaudeksi. Hoitamaton borrelioosi voi aiheuttaa esimerkiksi kasvohermohalvauksen, silmäoireita ja sydänvaivoja. Tautiin ei saa immuniteettia, joten siihen voi sairastua uudestaan. Tautiin ei myöskään ole rokotetta.

PUUTIAISAIVOTULEHDUKSELLA  (TBE) tarkoitetaan puutiaisen tartuttamaa virustautia, jota kutsutaan myös Kumlingen taudiksi. Suomessa alle yksi prosentti punkeista kantaa TBE-virusta, mutta kyseinen virus voi tarttua nopeasti punkista. Noin 10-30 prosenttia infektioista on oireellisia, lopuissa tauti jää lievänä huomaamatta. Puutiaisaivotulehdusta on perinteisesti tavattu saaristossa ja rannikolla mutta myös Kotkan, Kouvolan ja Kuopion tienoilla.

Taudin 1. vaihe alkaa viikon kuluessa tartunnasta lievällä kuumeella ja muilla flunssan kaltaisilla oireilla, minkä vuoksi taudin ei välttämättä uskota aiheutuneen punkista. Valtaosa infektioista päättyykin tähän. Taudin 2. vaihe koittaa 3-21 vuorokauden oireettoman jakson jälkeen. Oireita ovat korkea kuume, päänsärky, niskajäykkyys, kouristukset, jopa halvaukset. Puutiaisaivotulehdus ei etene läheskään aina aivokuumeeksi, vaan tartunnoista vajaa kolmannes etenee näin pitkälle. Aivokuume vaatii aina sairaalahoitoa, ja pahimmillaan puutiaisaivokuume saattaa johtaa jopa kuolemaan. Osalle sairastuneista jää pitkäaikaisia komplikaatioita ja 2-10 prosentille pysyviä keskushermosto-oireita.

Taudin sairastaneen keho muodostaa TBA-virusta vastaan elinikäisen immuniteetin. Muille rokote antaa suojan puutiaisaivotulehdusta vastaan. Parhaimman suojan saa rokotesarjan avulla. Tällöin otetaan perusrokotesuoja, jota täydennetään ohjeiden mukaan.

Puutiaisaivokuumetesti markkinoille

Tutkijat arvelevat punkin pureman
kautta leviävän puutiaisaivokuumeen
laajanevan rannikkoseudulta sisämaahan,
kun ilmastonmuutos levittää virusta
kantavaa punkkikantaa uusille asuinalueille.
Siilinjärveläinen lääketieteen
tutkimusmenetelmiä kehittävä Reagena
Oy tuo markkinoille pikatestin puutiaisaivokuumeen
diagnostiikkaan.

Maailman ensimmäinen pikatesti
mahdollistaa puutiaisaivokuumeen
diagnoosin 20 minuutissa luotettavasti
paikallislaboratoriossa. Testissä lukuarvo
saadaan helppokäyttöisellä mittalaitteella.
Positiivinen tulos kertoo 99 prosentin
varmuudella, että potilas kantaa
puutiaisaivokuumevirusta.
Uusi testi nopeuttaa potilaan diagnoosia.
Aiemmin testaus on voitu tehdä
vain isojen sairaaloiden keskuslaboratorioissa.

Kansallinen rokoteasiantuntijatyöryhmä on esittänyt puutiaisaivotulehduksen liittämistä rokotusohjelmaan muillakin riskialueilla kuin Ahvenanmaalla. Rokotus voisi toteutua aikaisintaan vuonna 2016.

LUONNOSSA LIIKKUESSA parhaiten punkeilta voi suojautua pukeutumalla pitkähihaisiin paitoihin ja pitkiin housuihin. Sukat voi nostaa lahkeiden päälle. Liukaspintaiset kankaat estävät punkkien tarttumista, ja vaaleasta vaatetuksesta punkit on helppo havaita. Pahimmilla
punkkialueilla liikkumista voi pyrkiä välttämään tietoisesti. Punkkitarkistus on hyvä tehdä päivittäin, mikäli tietää olleensa paljon kosketuksissa aluskasvillisuuden kanssa. Tämä keino voi auttaa tosin vain borrelioosia vastaan, sillä TBE-tautia kantavat punkit tartuttavat taudin jo minuuteissa punkin syljestä.

Punkit aiheuttavat vaaraa myös kotieläimille, ja etenkin koirille suositellaan käytettäväksi ns. punkkipantaa. Koirat ja muut kotieläimet kannattaa tarkastaa päivittäin, sillä eläinten mukana punkit voivat kulkeutua sisätiloihin ja sitä kautta ihmiseen.

Ihmisten suhtautuminen punkkeihin on muuttunut tautitapausten lisäännyttyä. Tutkija Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta sanoo, että ihmiset ovat tulleet punkkien kanssa toimeen jo satoja vuosia ilman hysteriaa.

- Tietoisuus punkeista on lisääntynyt, mikä on hyvä asia. Asiallisen tiedon esille tuonti on tärkeää, jotta ihmiset osaavat toimia oikein epäillessään punkin aiheuttaneen oireita, Vapalahti sanoo.

Vapalahti muistuttaa, että lääkäriin hakeutuminen on ensisijainen toimenpide, mikäli iholla on tehty punkkihavainto ja oireet ovat borrelioosiin tai puutiaisaivotulehdukseen viittaavia.

borrelioosi
punkki
puutiainen

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva