Metsästä on myös henkiseksi hyvinvoinniksi

Metsästä
on myös
henkiseksi
hyvinvoinniksi

Teksti digimag/Ilpo Lommi Kuvat Digimag/Ilpo Lommi
Metsä on vihreää lääkettä. Japanissa lääkärit jopa määräävät metsässä liikkumista lääkkeeksi stressin lievittämiseen ja mielen rauhoittamiseen.

Metsästä on moneksi. Suurin kansantaloudellinen merkitys sillä on metsäteollisuuden raaka-ainelähteenä. Energiaakin se tuottaa metsähakkeena ja polttopuuna. Ympäristöllisesti metsä on tärkeä hiilinielu hiilidioksidipäästöjen tasapainottajana. Useille metsä on myös ravinnon lähde marjoilla, sienillä ja riistalla. Metsä työllistää suoraan tai välillisesti Suomessa todennäköisesti kuusinumeroisen määrän ihmisiä.  Vähemmän tunnettu mutta tutkittu tosiasia on, että metsästä saa hyvinvointia; mielen tasapainoa ja rauhaa sekä fyysistä kuntoa erilaisilla liikuntamuodoilla.

Suomessakin metsän hyvinvointimerkitystä on alettu arvostaa ja hyödyntää. Tunnetuimpia metsähyvinvoinnin puolestapuhujia ja opettajia on hyvinvointivalmentaja, kirjailija Sirpa Arvonen. Hänen kehittämänsä ja kouluttamansa Metsämieli-konsepti on tällä vuosikymmenellä levinnyt tuottamaan rauhoittumisen ja rentoutumisen kokemuksia metsäluonnossa.
Arvonen kertoo, että tutkimusten mukaan jo kymmenen minuutin oleilu metsäluonnossa laskee sykettä, hengitystiheyttä, verenpainetta ja vähentää stressihormoneja. Yli kahden tunnin oleskelu vahvistaa elimistön immuunipuolustusta. Yli viisi tuntia kuukaudessa luonnossa liikkuvilla on huomattu mielialan kohenemista ja positiivisten tunteiden lisääntymistä.

METSÄMIELIREISSUILLA EI tyydytä pelkkään oleiluun metsissä. Niihin sisältyy erilaisia harjoituksia riippuen osallistujista ja heidän tavoitteistaan sekä luontoympäristöstä. Harjoitusvalikoima on kasvanut yli sataan. Keskeistä niissä on mielentaitojen, havaintojen ja aistimusten harjoittelu, läsnäolon vahvistaminen ja ajatusten herättäminen. Fyysisen kunnon kohennus ei niinkään ole metsämielireissujen tavoitteena, sillä liikkuminen on leppoisaa metsäkävelyä luonnossa mielen harjoitusten tekemisen ohella.

Metsämielikoulutuksen muutamia vuosia sitten käynyt ja reissuja erilaisille ryhmille vetänyt kuopiolainen Merja Sulola kertoo, että metsäretket suunnitellaan osallistujien toiveiden ja kunnon sekä sään mukaan. Retken kesto voi olla esimerkiksi pari tuntia.

– Metsämielessä harjoitusten teemoja ovat vaikkapa rauhoittuminen, rentoutuminen, virkistyminen, lohduttautuminen, onnellisuus. Konkreettisesti retkellä kiinnitetään huomiota asioihin, mistä voimme olla kiitollisia tällä hetkellä, tai onnistumisen kokemuksiin. Tärkeitä ovat läsnäoloharjoitukset. Niissä luonnon yksityiskohtia, kuten hajuja, ääniä ja ilmiöitä sekä oman kehon tuntemuksia, hyödyntämällä huomio kiinnittyy juuri senhetkiseen oloon, selvittää Sulola.

Hän korostaa, että metsä antaa uutta näkökulmaa, mittasuhdetta sekä etäisyyttä arkisiin asioihin, stressiin ja huoliin. Metsässä ihminen sulautuu suurempaan ja ajattomampaan kokonaisuuteen.

– Retkien osallistujat ovat kertoneet saaneensa uusia virikkeitä ja näkökulmia. Ajatukset ja käsitykset ovat muuttuneet. Mieliala ja unen laatu ovat kohentuneet. Retket opettavat myös omatoimista metsissä rentoutumista, liikkumista ja pienten asioiden havainnointia. Onneksi meillä suomalaisilla on vielä paljon erilaisia metsiä ilonamme. 

metsä
henkinen
hyvinvointi
metsämieli
retki
reissu
orava
Sirpa Arvonen
Merja Sulola

Muita saman alan yrityksiä

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva