Maastohiihtäjällä

hyvät olot

Teksti: Ilpo Lommi Kuvat: Ilpo Lommi, Jouko Räsänen
Kuopio on hyvä kaupunki murtomaahiihtäjille. Nykyisten alkutalvien lumettomista plussakeleistä huolimatta hiihtämään pääsee yleensä ennen marraskuun puoliväliä Puijon ja Tahkon ensilumen laduille.

Kyseessä tosin ovat viime talven tykitetystä säilölumista tehdyt baanat. Tahkolla on kummallekin hiihtotyylille latu-uraa 2,8 ja Puijolla 1,7 km. Niiden suosiosta kertoo, että kahden ensimmäisen viikon aikana hiihtäjien määrä nousi yli tuhanteen.

Kuopion kaupungin latuvalvoja Mika Venäläinen kertoo Puijon ja nyt uutena myös Tahkon ensilumen latupohjat ovat niin paksut, että ne kestävät vesisateet ja plussakelit aika pitkään. 

- Kunnostamme ladut joka päivä. Ne ovat maksullisia, koska aiheuttavat luonnonlumilatuja enemmän hoitokustannuksia. 

- Usein kysytään, miksei Antikkalaan ja Ylä-Puijolle tehdä säilötystä tai tykitetystä lumesta latua. Se ei ole teknisesti mahdollista kastelujärjestelmän eli vesijohtojen sekä huoltotilojen puuttuessa. Puijon hiihtostadionilla toteutuvat kummatkin edellytykset. Pyrimme kuitenkin tamppaamaan ja kunnostamaan Antikkalan sekä Ylä-Puijon ladut heti, kun lunta tulee tarpeeksi. Yleensä sinne syntyvät ensimmäisinä luonnonlumiladut, toteaa Venäläinen.

Kuopion latujen kunnossapidossa on ensimmäisessä luokassa maastohiihtokilpailujen päänäyttämö Puijo. Tänä talvena siellä hiihdetään juniorien Hopeasompakilpailut, yhdistetyn maailman cupin osakilpailu ja monia pienempiä kisoja.

Ykkösluokkaan kuuluu myös Saaristokaupungin Jynkänvuori. Kakkoskategoriassa ovat muut valaistut ladut sekä kuntohiihtäjien suosima Tervaruukin-Pilpan latu, vaikkei siellä valoja olekaan. Ne ajetaan yleensä kolmesti viikossa. Kolmanteen tärkeysryhmään kuuluvat jäiden ylitysladut ja viimeisimpinä jääladut. 

 

Laavut, kodat ja majat odottelevat hiihtokansaa

Kuopion kaupungilla ja muutamilla yhdistyksillä on puolensataa kotaa, laavua, keittokatosta, nuotiokehää ja jokamiehenkäytössä olevaa majaa luonnossa liikkujille. Suurin osa niistä on myös talvikäytössä, joskaan kaikille ei suoraan kulje hiihtolatuja tai moottorikelkkareittejä. Kanta-Kuopion ympäristöstä, pääasiassa Kallaveden rannoilta ja lähisaarista, löytyy hiihtäjille reilusti yli toistakymmentä taukopaikkaa, joissa on tulisija ja usein katettu suojakin.

Ilkityöntekijät ovat vuosien mittaan tuhonneet tai vaurioittaneet useita taukopaikkoja, mutta tänä vuonna onneksi vain yhden. Kaupunginmetsänhoitaja Seppo Jauhiaisen mukaan ne on kunnostettu syksyllä.

-Talvellakin teemme tarvittaessa korjauksia ja puuvarastojen täydennyksiä. Haluamme kannustaa ihmisiä liikkumaan luonnossa, jotta he pysyisivät terveempinä ja virkeämpinä.

Jauhiainen poimii kartasta hiihtäjille hyviä taukopaikkoja alkaen Länsi-Kallaveden Haminanlahden pohjukan Ferdin tuvasta edeten pohjoisen kautta itään Etelä-Kallavedelle. Kuntohiihtäjien suosimien Pilpan ja Tervaruukin latumajojen yhteydessä on myös laavut vaikkapa nuotion tekemiseksi. Lisäksi Pilpan ja Tervaruukin välisen maaladun varrella on Vuorilammen nuotiopaikka jylhän kallioseinämän vieressä. Pohjoiseen päin mennessä löytyvät Kaijansaaren sekä Laivonsaaren eteläkärjen eli Nimismiehennokan laavut. 

Mantereen puolella on Puijonsarven uusittu laavu, jolta avautuu hieno maisema Kallavedelle. Savon ammatti- ja aikuisopiston hirsikurssin oppilaiden jykevistä Puijon hirsistä tekemä laavu on maakunnan upeimpia ja suorastaan nähtävyys. Sorsasalosta löytyy hyvin varusteltu grillikatos Kantakuopiolaisille lyhyemmän jäämatkan päässä ovat Karhonsaaren ja Pikku-Telkon laavut Karhonsaaren ympärillä kannattaa varoa jopa keskitalvella heikkoja jäitä. Matkustajasataman edustalle Vasikkasaaren rantaan tulee siirrettävä laavu palvelemaan Ice Maraton -reitin luistelijoitakin.

Laavuja löytyy läheltäkin

Kesäisten veneretkien suosikkikohteessa Hietasalossa voi piipahtaa talvellakin erityisesti kevään kantohangilla. Siellä on useita keittokatoksia. Mantereen puolella Pölhön grillikatos on yksi kaupungin vilkkaimmin käytetyistä taukopaikoista, koska sinne pääsevät kävelijätkin Saaristokaupunkiin vievältä kadulta. Saaristokaupunkilaisten lähikohteena ovat Selkähavukan uudelleen rakennettu saarilaavu sekä Savolanniemen grillikatoskota. Kielonsaaren nuotiopaikka löytyy Kirveslahdesta.
Kauempana Etelä-Kallavedellä on Iivarinsalossa sekä sen lähisaarissa useita laavuja ja kalamajoja. Maja on myös Pohjois-Kallavedellä Särkän saaressa. Riistavedellä on kesäisen venereitin varrella mm. Kipansalon kalamaja/sauna sekä laavu ja Summan grillikatokset sekä Koivulahden kota. Vehmersalmen Kohmanvedellä on Hiisiniemen laavu.

Siivosti luonnossa

Kalamajat, laavut ja kodat ovat kaikille avoimia sekä tarkoitettu luonnossa liikkujien tilapäiskäyttöön. Mökinomaisissa kalamajoissa voi jopa yöpyä omilla varusteilla yön tai pari Lapin autiotupien tapaan. 

Kuopion latuverkosto

Koko Kuopion alueella on vajaat 500 km virallisia hiihtolatuja. Niistä maalla on 350 ja jäällä 150 km. Kaupunkialueella latuja on noin 150 km, joista valaistuja on vajaa puolet. Kaikkiaan valaistuja latuja on Kuopiossa 100 km. Valot syttyvät hämäräkytkimellä ja sammuvat säästösyistä jo klo 21. 
Kuopion latuinfo kertoo Internetissä kantakaupungin latuverkoston kunnon jääladut mukaan lukien. Se kattaa Puijon 5 ja 3 km:n kilpaladun, Ahonpuron yhdysladun, Ala-Antikkala-Satulanotkon, Aurinkorinne-Jynkänvuoren, Huuhan sekä Iso-Valkeisen yhdyskadun kunnosta. Latuinfon linkki löytyy mm. Kuopion kaupungin nettisivuilta.

- Jäälatujen kohtalo riippuu paljolti jäätilanteesta. Niitä ajetaan vasta helmi-maaliskuussa, jolloin jäät ovat vahvistuneet eivätkä lumituiskut umpeuta latuja alkutalven tapaan. Riesaksi on monena kevättalvena tullut jäälle nouseva vesi. Muun muassa siksi on Puijon laturetki siirretty kokonaan maaladuille eikä takavuosien Kuutamohiihtoa ole enää järjestetty, selvittää Mika Venäläinen.

Hänen mukaansa hiihtokautta on pyritty aientamaan latupohjien tasoittamisella. 

- Lunta tarvitaan silti parikymmentä senttiä, ennen kuin urat voidaan tampata ja jyrätä. Perinteisen hiihtotyylin latu-urat voivat tarvita vielä hieman enemmän lunta. Oma urakkansa on teiden alituksissa ja yhdysladuissa. Uusia virallisia latuja ei tälle talvelle avata, mutta mitään osuuksia ei ole pudotettu pois latuverkostosta – edellyttäen, että lunta tulee riittävästi.

Latujen kunnossapidossa on läpi talven Mestar-liikelaitoksen kolme tai neljä tampparikuskia sekä pari-kolme moottorikelkalla kunnostajaa joustavine työaikoineen.

-Lisäksi olemme tehneet hiihtolatujen huoltosopimuksia useiden järjestöjen kanssa yhteensä noin 200 km:lle varsinkin reuna- ja liitosalueilla. Nämä kulukorvauksilla toimivat yhteistyökumppanit ovat meille erittäin tärkeitä. Pieni huoli on, kuinka talkooväkeä riittää jatkossa. 

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva