Luvan kanssa metsälle

TEKSTI dIGIMAG/ilpo lommi KUVAt shutterstock, nmt/ilpo lommi
Kuopiossa on metsästäminen mahdollista muutamilla kaupungin alueilla. Sen sijaan Metsähallituksen hallinnoimia valtion maita on vain pienehkö runsaan 400 hehtaarin alue Karttulan Pyylammella. Eniten metsästetäänkin yksityisten maanomistajien metsästysseuroille vuokraamilla jahtimailla.
Fakta: metsästys

- Jahtiin ei voi lähteä milloin vain. Jokaiselle saalislajille on määrätty metsästysaika, joka päätetään vuosittain.

- Vesilintujen metsästys on suosittu metsästysmuoto. Vesilintukausi alkaa yleensä elokuun puolenvälin jälkeen.

- Hirvieläin- ja karhujahtia varten pitää suorittaa erillinen ampumakoe. Muita lajeja metsästävän ei tarvitse suorittaa ampumakoetta.

- Eläimen ampuminen on kiellettyä 150 metrin säteellä asumuksesta.

- Törkeään metsästysrikokseen syyllistynyt voidaan tuomita neljäksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen.

- Metsästyslupia myydään kaupunkiympäristön asiakaspalvelussa Suokadun valtuustotalolla.
Valtion maille metsästyslupia myy Metsähallitus nettisivustolla www.eraluvat.fi.

 

Kaupunki myy metsästysoikeuksia maa- ja vesialueilleen pienriistan, hirvieläinten ja vahinkoeläinten pyyntiin. Pienriistan kuten vesi- ja kanalintujen sekä jänisten metsästykseen on Kuopiossa alueita Lamperilassa, Niittylahdessa ja Iivarinsalossa. Niille myydään viikon mittaisia metsästyslupia 30 eurolla. Lupamyynti alkaa elokuussa.

Pyyntiluvat on haettava myös pienpetojen kuten supikoiran ja minkin metsästykseen. Se on mahdollista keskeisellä kaupunkialueellakin. Pienpetojen pyyntiluvat ovat ilmaisia. Kaupungin metsänhoitaja vahvistaa vuosittain pienriistan metsästysmaksut, -periaatteet ja -ohjeet.

Luvissa edellytetään saalisilmoituksia metsästyskauden päätyttyä riistakantojen sekä metsästyksen tehokkuuden seuraamiseksi – myös silloin, kun saalista ei ole tullut. Kuopion riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jarmo Mononen korostaa, että metsästys edellyttää kalastukseen verrattuna huomattavasti enemmän lupabyrokratiaa ja muutakin valmistautumista. 

– Maanomistajalta saatavien pyyntilupien lisäksi on läpäistävä riistanhoitoyhdistyksen järjestämä metsästystutkinto sekä hankittava aseeseen ja patruunoihin luvat poliisiviranomaiselta. Se ei ole nykypäivänä läpihuutojuttu. Suurriistan kuten hirvien ja karhujen metsästykseen on suoritettava vielä erikseen ampumakoe.
Metsästämiseen ei ole Monosen mukaan periaatteessa ala- tai yläikärajaa. 

– Niinpä etenkin pienriistajahdeissa saattaa olla vain hieman yli kymmenvuotiaita poikia tai tyttöjä vanhemman metsästäjän seurassa. Toisaalta yli kahdeksankymppisiä vetreitä ikämiehiäkin nähdään jahdeissa. Käytännössä metsästäjäkunta on päässyt jonkin verran ukkoutumaan, mutta muutosta on viime vuosina tullut naisten ja nuorten myötä.

METSÄSTYKSEEN ON Pohjois-Savossa jonkin verran koulutusta ja ohjausta. 

– Kuopion Riistanhoitoyhdistys aloitti pääsiäisen jälkeen intensiivikurssin metsästäjiksi aikoville metsästystutkintoa varten. Tutkintoja järjestävät useat muutkin maakunnan noin 20 riistanhoitoyhdistyksestä keväällä sekä loppukesästä ennen metsästyskauden alkua.

– Tutkinto uudistui vuoden alusta kysymyksiltään. Tutkinnon suorittamiseksi liki välttämätön Metsästäjän opaskin on uusittu. Lisätietoa tutkintoon valmistautujille löytyy myös www.riista.fi nettisivuston ”Haluatko metsästäjäksi” -osiosta, kertoo Mononen.

Kaksiosaisessa tutkinnossa on 60 vaihtoehtokysymystä, joista korkeintaan kahdeksan saa olla väärin. Toinen osa koostuu riistaeläinten tunnistamisesta. Tutkinnon läpäistyään voi hankkia 33 eurolla metsästyskortin. Sen lunastettuaan metsästäjä liittyy riistanhoitoyhdistykseen. Hän voi kuitenkin määritellä yhdistyksensä, koska metsästysmaat voivat sijaita kaukana kotipaikkakunnalta.

METSÄSTYSSEURAAN KUULUMINEN ei ole pakollista eikä metsästämisen edellytys, mutta usein se helpottaa pääsyä etenkin hirvi- ja peurajahtiin. Lisäksi jäsenyys voi tuoda mukavaa yhteisöllisyyttä harrastukseen. Metsästysseurat ovat viime aikoina avanneet ”porttejaan” enemmän uusille jäsenille.

”Eränkäynti elämyksenä on luonnossa olemista. Metsästykseen liittyy paljon muutakin kuin aseen käyttö. 

Monosen mukaan uusia tuulia metsästykseen tuo sähköinen Oma riista -seuranta www.riista.fi -sivustolla. 

– Siinä voidaan ilmoittaa sähköiselle karttapohjalle riistahavainnoista, myös metsästäjät voivat ilmoittaa saalistaan. Havainnot näkyvät kartoilta, mikä auttaa esimerkiksi metsästyssuunnitelmissa. Ensi syksyn hirvenkaatolupien määrittäminen perustuu Riistakeskuksessa jo osin Oma riista -palvelulle.

Sivustolle voi kirjautua ja rekisteröityä pankkitunnuksilla. Metsästäjien ja muidenkin kannattaa hankkia sovellus älypuhelimeen, jolloin se on käytettävissä jahdissa tai muutoin metsässä liikkuessa. Lataaminen on ilmaista eikä vaadi metsästyskorttia. Suurpetoja sijoittavat Oma riista -karttapohjille alueelliset petoyhdyshenkilöt varmojen havaintojen ja tunnistusten pohjalta.

Lisää tietoa metsästyksestä löytyy Suomen Riistakeskuksen valtakunnallisilta internet-sivuilta www.riista.fi. Myös Suomen Metsästäjäliitto, Suomen Riistakeskuksen aluetoimistot, paikalliset riistainhoitoyhdistykset sekä metsästysseurat antavat tietoa ja opastusta.

 

metsästys
eränkäynti
Luonto

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva