Luontoon hortoilemaan

TEKSTI nmt/Heta Jyrälä KUVAt Pixabay, shutterstock
Villiruoka on luonnon omaa voimaruokaa. Suomessa ja erityisesti Kuopiossa on puhdas luonto, jota kannattaa hyödyntää ruuanlaitossa. Itse kerätyt yrtit tuovat mukavan lisän ruokakauppojen tarjontaan.

Villiruuan keräämisen eli hortoilun aloittamiseen tarvitaan vain puhdas keruupaikka, kasvien tunnistusapua sekä kori, johon saaliin voi laittaa. Keruureissulle kannattaa ottaa mukaan myös sakset ja paperipusseja, johon eri kasvit voi saman tien jaotella. Paperipusseissa kasvit eivät nuupahda ennen aikojaan.

Keväällä tuoreet, uudet kasvit ovat parhaita kerättäviksi. Villiyrtit kannattaa kerätä lehtomaisista paikoista, vanhoilta pelloilta ja rantaniityiltä, joissa on parhaat apajat. Pääasia, ettei kerää aivan tien vierestä. Keruureissulle kannattaa ottaa mukaan kasvikirja tai kokenut kaveri avuksi kasvien tunnistamisessa. Jos ei ole varma kasvista, niin neuvoa kannattaa aina kysyä.

Hyviä kerättäviä villiyrittejä ovat nokkonen, voikukka, vuohenputki, koivunlehdet, kuusenkerkkä, maitohorsma ja ketunleipä. Monet näistä sopivat hyvin sellaisenaan esimerkiksi salaatteihin.

VILLIYRTTIEN SÄILÖMISEEN voi käyttää myös perinteistä kuivaamista. Helpoiten kuivaaminen tapahtuu hyötykasvikuivurin avulla, mutta myös ritilän päällä, uunin miedolla jälkilämmöllä kuivaaminen onnistuu. Kuivassa huoneilmassa kasveja voi kuivata esimerkiksi nipuissa. Kuivaamisessa lämpötilan tulee olla noin 30 astetta. Liian kova lämpötila tai suora auringonpaiste tuhoaa kasvien ravintoarvoja.

Kuivat villiyrtit kannattaa säilöä auringonvalolta suojassa esimerkiksi tummissa lasi- tai peltipurkeissa. Myös paperipussit passaavat tarkoitukseen. Oikein säilöttynä kevään ja kesän villiyrittisato säilyy talven yli siihen saakka, että päästään keräämään uuden satokauden yrtit.

 

K-Citymarket Päiväranta
Päivärannantie 18, KUOPIO 
Puh. 010 537 9600
Avoinna Ma–La 8–21, Su 10–21
www.k-citymarket.fi

Aloita nokkosesta

HETA NYKÄNEN SAVON Martoilta kertoo, että nokkonen on hyvä ja monipuolinen kasvi, josta villiruokaharrastus on helppo aloittaa. Kannattaa muistaa laittaa hanskat käteen, jotta kasvi ei pääse polttamaan.

Nokkosesta otetaan talteen noin 10 senttimetriä latvasta ja hyväkuntoiset lehdet. Kasvia saa kerätä reilusti, sillä se hupenee äkkiä. Nykänen kuvailee nokkosta pinaatin kaltaiseksi, mutta lempeämmäksi makumaailmaltaan. 

Kun nokkossaalis on kotona, siitä huuhdellaan pois roskat ja siitepölyt, jonka jälkeen se kiehautetaan. Kiehautetut nokkoset siivilöidään ja silputaan veitsellä pieniksi. Suuremman erän pienimisessä voi hyödyntää sauvasekoitinta. 

– Nokkosen keitinvettä ei kannata heittää pois! Se on typpipitoisuutensa takia laimennettuna erinomaista lannoitetta kukille. Lisäksi tummahiuksiset saavat uutta kiiltoa hiuksiinsa, kun hiukset huuhdellaan keitinvedellä, Nykänen vinkkaa.
Nokkonen sopii monipuolisuutensa ansiosta niin keittoihin, lettuihin, sämpylöihin kuin smoothieihinkin. Ylijääneen nokkossilpun voi myös pakastaa noin desin käyttövalmiiksi annoksiksi. 

 

Luonto
villiruoka
ruoanlaitto

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva