Liikuntaa pari tuntia päivässä

Liikuntaa pari tuntia päivässä

Teksti: Saara Heiskanen Kuvat: Sari Jalkanen, Tom Pickering
Alakouluikäisille suositellaan kahta tuntia reipasta liikuntaa päivittäin, 13-18-vuotiaille riittää puoli tuntia vähemmän. Lapset liikkuvat luonnostaan paljon ja näin liikuntaa kertyy pätkissä pitkin päivää. Oman osansa kokonaismäärän tuovat urheiluharrastukset, joita Kuopiossa on tarjolla monipuolisesti.
KALT-hanke loppusuoralla

Lasten liikunta ja ravitsemus-tutkimuksesta saadun tutkimustiedon pohjalta vuonna 2012 käynnistetty Koulunsa aloittavien lasten terveydenedistäminen (KALT)-hanke on loppusuoralla. Itä-Suomen yliopiston, Kuopion kaupungin ja Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteistyönä toteutettava hanke on saanut rahoituksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta joulukuuhun 2014 saakka.
Tutkimustietojen mukaan alakoululaisten liikunnassa, ravitsemuksessa, nukkumisessa ja yleisessä terveydentilassa on paljon parannettavaa. Osalla on jo kouluikään tullessa aineenvaihdunnan ja verenkiertoelimistön toimintahäiriöitä, jotka liittyvät usein ylipainoon ja huonoon fyysiseen kuntoon.
Hankkeen tavoitteena on ollut tutkia vuosittain kuopiolaisten koulunsa aloittavien lasten elintapoja, terveyttä ja hyvinvointia. Tämän lisäksi hankkeessa on tarjottu riskiryhmiin kuuluville lapsille mahdollisuutta tarkempiin tutkimuksiin, elämäntapaohjaukseen ja terveysseurantaan.
- Koulunsa aloittavien lapsien perheille on lähetetty kutsut tutkimuksiin, jotka on toteutettu koulun alkamista edeltävän terveystarkastuksen yhteydessä. Ajankohta tutkimuksiin on tässä vaiheessa otollinen, sillä elämäntapoihin vaikuttaminen on vielä mahdollista, hankkeen johtaja, professori Timo Lakka Itä-Suomen yliopistolta toteaa.
Hänen mukaansa yläkouluikäisten elämäntavat ovat jo niin vakiintuneita, että niihin on vaikea vaikuttaa, toisin kuin alakoulun vasta-aloittaneilla. 
- Tutkimuksemme mukaan 1-3-luokkalaisilla television katsominen, tietokoneen sekä kännykän käyttö lisääntyvät merkittävästi ja näin myös liikkumiselle jää vähemmän aikaa. Viihdemedian kohtuullisessa käytössä ei sinänsä ole mitään vikaa, kunhan lapsi liikkuu säännöllisesti, Lakka jatkaa.
KALT-hankkeen tutkimukseen osallistuminen on ollut Lakan mukaan hyödyllistä myös perheille.
- Jokainen tutkimuksessa oleva lapsi saa yksilöllisen palautteen, jossa on käyty läpi tulokset ja mitä tulisi mahdollisesti parantaa tulevaisuutta ajatellen. Vaikka hanke on nyt loppumassa, tavoitteena on, että tutkimukset jatkuisivat myös tulevina vuosina. Luomamme toimintamalli on siis tarkoitus vakiinnuttaa osaksi Kuopion kaupungin terveydenhuoltoa.

Liikunnalla on valtava vaikutus lapsen terveyteen, hyvinvointiin, itsetuntoon ja oppimiseen. Vaikutukset kantautuvat aikuisikään saakka.

Lasten liikunnan edistämiseksi on annettu monia suosituksia. Esimerkiksi Suomessa lasten ja nuorten liikunta-asiantuntijaryhmä on määrittänyt fyysisen aktiivisuuden suosituksen 7-18-vuotiaille lapsille ja nuorille vuonna 2008. Sen mukaan 13-18-vuotiaiden suositellaan liikkuvan vähintään 1,5 tuntia päivässä.

- Alakouluikäinen lapsi leikkii ja liikkuu luonnostaan ja Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksessa olemme suositelleet heille vähintään kahta tuntia reipasta liikuntaa päivässä. Tätä tukevat myös Maailman terveysjärjestö WHO:n, Suomen Sydänliitto ry:n ja Nuori Suomi ry:n suositukset, nuorempi tutkija Juuso Väistö Itä-Suomen yliopistolta toteaa.

KAIKKI SÄÄNNÖLLISESTI toistuva liikunta on Väistön mukaan terveyden kannalta arvokasta, ja liikkua voi halutessaan vaikka lyhyemmissä pätkissä päivittäin.

- Lasten olisi hyvä liikkua yhtäjaksoisesti ja rasittavasti vähintään puoli tuntia muutaman kerran viikossa ja jokaiseen päivään tulisi sisältyä lyhyempiä täysillä tekemisen jaksoja. Lapsen voi antaa touhuta ja törmäillä, kiipeillä ja kompastella ympäristössä vapaasti, turvallisuusnäkökulmat kuitenkin huomioiden. Terve lihaskipu, hikoileminen, mustelmat ja likaiset vaatteet eivät ole vaaraksi, vaan merkki siitä, että lapsi toimii oikein terveytensä edistämiseksi ja toimintakykynsä ylläpitämiseksi.

Motorististen ja yleisten lajitaitojen, kuten juoksun, uinnin, hiihdon, luistelun ja pyöräilyn, karttuessa vanhempien olisi hyvä ohjata lasta kokeilemaan monipuolisesti eri lajeja. Oman lajin löytäminen tuottaa lapselle valtavasti motivaatiota ja iloa liikkua.

- Vaikka alakoululaiset oppivat toisiltaan enemmän kuin aikuisilta, on kotoa tullut vanhempien malli tärkein aina 11-12 ikävuoteen saakka. Yhteiset liikuntahetket ovat lapselle merkityksellisiä ja mieleenpainuvia sekä ovat usein niitä hetkiä, jonka aikuinen muistaa omasta lapsuudestaan, Väistö mainitsee.

Kuopiossa on mahdollista harrastaa monipuolisesti erilaisia urheilu- ja liikuntalajeja. Tunnettujen kuopiolaisten lajien, kuten jääkiekon, taitoluistelun ja jalkapallon, lisäksi voi harrastaa esimerkiksi rugbya tai sukeltamista.

Vaikka lapsella olisi innostusta harrastuksen aloittamiseen, ei perheillä ole välttämättä varaa kustantaa sitä, sillä jo yksittäinen harrastus voi maksaa tuhansia euroja vuodessa. Tänä vuonna julkistetun Drop-out vai throw-out?- tutkimuksen mukaan harrastaminen urheiluseurassa saattaa olla liian kallista jo kahdelle kolmasosaa suomalaisperheistä.

Tutkimuksen mukaan harrasteliikunta on kallistunut jonkin verran ja lajien kilpaurheilu on kallistunut paljon. Tämä kävi ilmi, kun vuonna 2012 ja 2013 kerättyjä tutkimustietoja vertailtiin aikaisempaan vuoden 2001 tutkimukseen. Kalliita lajeja ovat muun muassa ratsastus, taitoluistelu sekä jääkiekko, edullisempia salibandy ja pesäpallo.

YLEISESTI HARRASTUKSEN aloittaminen on edullisempaa, iän ja taitojen karttuessa myös kustannukset nousevat. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi jääkiekkoilu kilpatasolla voi maksaa 11-14-vuotiaalle yli 7 000 euroa vuodessa.

Helsingissä monet urheiluseurat ovat kokeilleet liikuntalajien tuomista koulun tiloihin. Siten harrastaminen muuttuu usein edullisemmaksi, kun osasta kustannuksista vastaa kunta. Myös Kuopiossa kunta avustaa seurojen toimintaa. Pääkaupungin tapaan seurat voivat vuokrata käyttöönsä koulujen liikuntasaleja sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen lisäksi.

- Urheiluseurat ja järjestöt saavat rahallista tukea esimerkiksi suoraan tilojen käyttömaksuissa, joista niiden tarvitsee maksaa vain osa. Lisäksi niiden on mahdollista hakea järjestöavustusta. Vuokraamalla tiloja haluammekin järjestää hyvät olosuhteet eri urheilulajien harrastustoimintaan. Toki kaupunki tarjoaa myös maksuttomia liikuntamahdollisuuksia, kuten erilaisia ulkoilureittejä ja lähiliikuntapaikkoja, hyvinvoinnin edistämisen johtaja Janne Hentunen toteaa.

Kaupunki tarjoaa lisäksi ohjattuja liikuntapalveluita erityislapsille, joilla on kehitysviivettä muun muassa motoristisessa kehityksessä, keskittymiskyvyssä ja sosiaalisissa taidoissa. Tämän syksyn tarjontaan lukeutuvat sportti- ja liikuntakerhot sekä ratsastusryhmät.

SALIBANDYSEURA WELHOISSA lasten on mahdollista harrastaa lajia harrastekerhoissa tai sarjajoukkueissa.

- Tarjoamme kerhotoimintaa vuodesta 2010 aina vuoteen 2001 syntyneille. Niissä tutustutaan lajin alkeisiin pelaillen ja harjoitellen. Kerhoryhmiä meillä on Kuopion lisäksi Vuorelassa. Sarjatoiminnassa meillä on mukana puolestaan kaikenikäisiä, vuonna 2006 syntyneistä lähtien, valmennuspäällikkö Mikko Tiihonen kertoo.

Toiminnassa on mukana satoja lapsia ja nuoria. Esimerkiksi kerhotoimintaan osallistuminen maksaa lapselle parisataa euroa vuodessa. Kustannukset eivät Tiihosen mukaan nouse isoiksi, koska harrastajia on paljon ja harjoituksia järjestetään kunnan tukemissa tiloissa.

Myös Juniori-Kalpassa voi pelata harraste- ja kilpatasolla.

- Jääkiekkoa voi harrastaa meillä edullisesti tai jopa ilmaiseksi, vaikka laji mielletään monesti kalliiksi. Esimerkiksi viime vuonna järjestimme korttelijääkiekkoa ulkojäillä sekä Siilinjärvellä että Kuopiossa. Tämä toiminta oli ilmaista ja todella suosittua. Mukana oli 250 alle 10-vuotiasta. Harrastejääkiekkoa voi harrastaa meillä myös kiekko- ja luistelukouluissa, joissa maksut ovat 80–150 euroa per kausi. Kun mennään kilpapuolelle, on totta, että maksut nousevat. Jääkiekon harrastaminen, joka ei tähtää huipulle asti, on siis hyvinkin edullista, valmennuspäällikkö Pekka Peltola toteaa.

KUOPION TAITOLUISTELIJOISSA voi niin ikään tutustua lajiin koulujen kautta. Seura tarjoaa luistelu- ja taitoluistelukouluja sekä kilparyhmätoimintaa.

- Uppo-Nallen luistelukoulu on tarkoitettu kaikille luistelusta kiinnostuneille ja siihen voivat ottaa osaa 3-12-vuotiaat tytöt ja pojat. Ryhmissä opetellaan luistelun perusteita leikin muodossa. Tämän jälkeen voi halutessaan edetä taitoluistelukouluun ja siitä kilparyhmiin. Luistelukoulun kuukausimaksu on 20 euroa. Taitoluistelukoulu maksaa puolestaan 75 euroa kuussa. Tästä eteenpäin hintaan vaikuttaa se, kuinka paljon jäällä ollaan. Harrastemielessä lajia voi kuitenkin harrastaa kohtuullisin kustannuksin ja ryhmiä löytyy aikuisillekin, hallituksen puheenjohtaja Hanna Palosaari kertoo.

Lajin hinnakkuuteen vaikuttaa erityisesti jäiden vuokrahinnat.

- Jääaika maksaa paljon. Joissain kaupungeissa alle 18-vuotiaat voivat harjoitella jäillä ilmaiseksi. Näin ei Kuopiossa ole, vaikkakin voimme toki saada järjestöavustusta. Tuntihinta pitää kuitenkin harrastamiskustannukset vielä korkeina - toki myös lajin luonne, sillä jäällä ei yhtä aikaa ole niin paljon kustannusten jakajia. Kustannuksia lisää omalta osaltaan myös ammattivalmentajan palkkakustannukset, Palosaari toteaa.

liikunta
harrastus
lapsi

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva