Liikunta

osaksi elämää

Teksti: Jere Lehtonen Kuvat: Element Studio, Jere Lehtonen
Liikuntaharrastuksesta nousee monelle ensimmäiseksi mieleen hölkkä tai salitreeni. Hiki hatussa treenaaminen ei ole kuitenkaan ainut vaihtoehto. Lajeja ja intensiteettejä vaihtelemalla liikkuminen pysyy mielekkäänä.

Monelle on varmasti tuttu tilanne, kun suurella innolla alkanut liikuntaharrastus tyssää muutaman viikon tai kuukauden päästä. Kehitystä ei tunnu tulevan; lenkille lähteminen tuntuu joka kerta vain raskaammalta. Voi olla, että sairastuminen keskeyttää treeniputken eikä sitten tule aloitettua uudestaan. Tai sitten vain alkaa yksinkertaisesti ketuttamaan salille lähteminen kerta toisensa jälkeen. Sohvalle löhöämään jääminen on helpompaa.

Kuinkahan monelle syynä on se, että suomalaiseen tyyliin liikuntaa käytetäänkin rankaisemaan itseään velttouden synnistä? Eihän toki mikään kiva ja miellyttävä voi olla hyväksi?

- Kun ihmisiltä kysytään, miksi he liikkuvat, suomalaiset useimmiten ilmoittavat syyksi laihduttamisen tai kunnon kohottamisen. Mitä etelämmäksi Euroopassa mennään, sitä enemmän ihmiset vastaavat liikkuvansa siksi, että se on kivaa, kertoo Element Studion Riikka Sabat.

- Monelle harjoittelu on jojoilua, aloitetaan ja lopetetaan. Tärkeää olisi löytää se, mistä pitää. Eiväthän tanssin tai pallopelien harrastajatkaan jatka siksi, että pohkeet kehittyvät hyvin tai jotta saavuttaisi täydellisen rystylyöntitekniikan, vaan koska lajin harrastaminen on kivaa ja taitojen oppiminen antaa onnistumisen tunteita.

- Harjoittelun tehokkuus ei ole tärkeää, vaan se, kuinka säännöllisesti ja elämän ajan liikkuu; enemmän hyötyä on siitä, että pelaa ikänsä petankkia kuin että sauvakävelee pari kuukautta ja lopettaa, Sabat tiivistää.

MONI LIIKUNNANHARRASTAJA myös tyypillisesti aloittaa treenaamisen aivan liian lujaa. Muistikuvissa saattaa pyöriä lapsuuden jalkapalloharrastus tai parikymppisenä salilla nostamansa painomäärät, jolloin oman lähtötasonsa arvioi yläkanttiin. Helposti myös ajatellaan, että kunto nousee tasaisena käyränä, jolloin vaikkapa edellisen lenkin vauhti ja kesto määräisivät joka kerta uuden perustason, johon kuntoa verrataan.

- Voimakkaasti vaikuttavan harjoituksen jälkeen pitäisi ennen seuraavaa treeniä odottaa täysi palautuminen, jotta tapahtuu niin sanottu superkompensaatio, Sabat kertoo.

Superkompensaatio eli ylikorjautuminen on elimistön sopeutumista rasitukseen. Riittävän kova treeni saa elimistön palautumaan yli harjoittelua edeltävän tason, mikäli palautumisaikaa on riittävästi.

- Urheilijoilta voi tässä ottaa mallia, Sabat sanoo.

- Eivät urheilijat tee työpäivää aamu- ja iltatreenin välillä, vaan keskittyvät lepoon ja palautumiseen. Lepopäiviä tulee myös. Ja vaikka salilla saatetaan käydä tiuhaankin, harjoitetaan eri lihasryhmiä eri päivinä siten, että samat lihakset kuormittuvat kerran viikkoon.

Tärkeää on myös monipuolinen harjoittelu, jossa treeniohjelmaan sisältyy sekä aerobista että voimaharjoittelua, sekä venyttelyä ja muuta kehonhuoltoa.

- Epämukavuusalueelleen on tärkeä mennä. Ihminen luonnostaan tekee sitä, missä on hyvä. Niinpä niille, joille voima tarttuu helposti, ei venyttely maistu. Vinttikoirat puolestaan karttavat voimaharjoittelua ja luonnostaan notkeat tykkäävät käydä vaikka joogassa ja muuttuvat entistä liikkuvammiksi, Sabat toteaa.

TASAPAINOISEN JA monipuolisen liikunnan harrastaja hyötyy siitä, että kehon kaikki osa-alueet kehittyvät. Liikkuvuus ja voima paitsi mahdollistavat vaativampia harjoitteita, myös tekevät liikunnasta ja arkielämästä turvallisempaa ja helpompaa. Hyvä aerobinen kunto taas tarkoittaa sitä, ettei ensimmäisten portaiden tai ensimmäisen erän jälkeen tarvitse pysähtyä vetämään henkeä.

- Superliikkujaksi ei kenenkään tarvitse ryhtyä, Sabat sanoo.

- Tarkoitus on pikemminkin tehdä elämästä pysyvästi kivempi löytämällä ne itselle mieluisat asiat, joilla saadaan elämänmuutos aikaan ja sitä kautta saavuttaa vaikkapa painonhallinnalliset tavoitteet tai lievittää selkä-hartiakipuja.

Arkiliikuntaan kannustaminen onkin yksi liikunta- ja hyvinvointipalveluita tuottavan studion tavoitteita.

- Ideologiana on ollut ihmisen ajatteleminen kokonaisuutena ja liikunnan tuominen osaksi elämää, toimitusjohtaja Tuija Martikainen kertoo.

- Avain onneen ei olekaan saliharjoittelu tai jumppa, vaan pyritään saamaan ihminen kokonaisuutena liikkumaan ja voimaan hyvin.

YKSILÖLLISTEN TARPEIDEN huomioiminen tarkoittaa myös yksilö- ja pienryhmäohjausta.

- Ihmiset ovat erilaisia. Toisille on hyvinkin oleellinen asia, että on ihmisiä joiden kanssa treenata. Toisia puolestaan haittaa se, että vieressä jutellaan, Martikainen sanoo.

- Liikkeelle lähdetään siitä, että minkälainen ihminen on kyseessä, mikä hänelle sopii ja mikä kiinnostaa. Joillekin sitten paras vaihtoehto voi olla kuntosalikortti ja ehkä personal trainer, toisille taas ryhmäjumpat.

Uusi mahdollisuus liikunnan harrastamiseen ovat myös erilaiset verkkovalmennukset. Näiden avulla voi kotoaan käsinkin suorittaa ohjattuja harjoitteita.

Kaikki verkosta löytyvä ei tietenkään ole laadukasta, vaan valikoimaa löytyy laidasta laitaan. Siksi kannattaa etukäteen tutustua verkkovalmennusta tarjoavaan tahoon.

- Jos on ollut muutaman vuoden tauko liikunnassa, tai jos on aloittelija, kannattaa satsata järkevään, ohjattuun starttiin, Martikainen sanoo.

liikunta
harrastus
harjoittelu
valmennus
treeni

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva