KYS - historiasta nykyhetkeen

KYS:

historiasta

nykypäivään

TEKSTI NMT/Sirpa Korhonen Kuvat Kuopion yliopistollinen sairaala ja KYS sairaalamuseo
Jo lähes 60 vuotta sitten Kuopion keskussairaala oli suomalaisten sairaaloiden johtava esimerkki, ja se on pysynyt kehityksen aallon harjalla alusta lähtien.
Sairaanhoidon historia

Kuopio sai piirilääkärin vuonna 1776. Lääninlasaretti rakennettiin 1794 Maljalahden rannalle, josta toiminta siirtyi 1822 Lahdentaan sairaalaan, lääninvankilan viereen. Uuden valtion ylläpitämän lääninsairaalan punatiilinen rakennus Valkeisenlammen rantaan valmistui 1877. Se piti sisällään 88 sairaansijaa. Lääninsairaalan kolmikerroksinen laajennus valmistui näyttävälle paikalle Kauppakadun päähän 1910.

Lääninsairaalan naapurissa aloitti toimintansa kaupunginsairaala (Valkeisen sairaala) vuonna 1885. Se tunnettiin parhaiten nimellä Kuumela, sillä puolet 24 sairaansijasta oli tarkoitettu kuumetautisille. 1900-luvun alussa sairaalaa laajennettiin noin 20 sairaansijalla. Kuumelan paikalle rakennettiin uusi kaksikerroksinen 66 sairaansijan sairaala. Yksityinen synnytyssairaala Kuopioon perustettiin 1893, jonka toiminnot siirrettiin myöhemmin Valkeisen sairaalaan. 

Edelleen toimivan Harjulan sairaalan historia alkaa vuodesta 1873. Niuvanniemen psykiatrinen sairaala aloitti toimintansa 1885.

 

Suomen valtio hyväksyi lain keskussairaaloista vuonna 1943, ja Kuopion keskussairaalan perustamisesta päätettiin 15.4.1947 pidetyssä kokouksessa. Kaupunki luovutti sairaalan rakentamiselle maa-alueen Savilahden maalaismiljööstä ja rakennustyöt aloitettiin keväällä 1955. Arkkitehtien Jaakko Paatelan ja Veikko Larkaksen suunnitteleman 
Kuopion keskussairaalan harjannostajaisia vietettiin 11.2.1956. 

Muuttovalmiina rakennus oli 11.12.1958, ja jo ennen vuodenvaihdetta kaikki potilaat vanhasta lääninsairaalasta oli siirretty upouuteen 464 vuodepaikkaiseen ja 10 kerroksiseen keskussairaalaan. Jyhkeää rakennusta tituleerattiin sen ajan pilvenpiirtäjäksi. Avajaispäivänä 1.1.1959 KUKSissa suoritettiin ensimmäinen leikkaus modernissa leikkaussalissa. Synnytysosastolla taas päästiin tositoimeen 20. tammikuuta. Vastavalmistuneeseen sairaala-alueeseen kuuluivat myös ajan hengen mukaan henkilökunnan asuinrakennukset, lääkäreiden rivitalo, hoitajien pistetalot ja muun henkilökunnan kolmikerroksiset asuintalot. Työpaikkoja sairaalassa oli yhteensä 554.

Maan ensimmäinen teho-osasto avautui KUKSissa vuonna 1964. Anestesiaosasto avattiin 1966, fysikaalinen osasto 1967 ja 
keinomunuaisosasto 1970. Myöhemmin sairaalaan liitettiin Savon lasten linna, Tarinaharjun parantola ja kaupungin synnytyssairaala. 

YLIOPISTON JA lääketieteen opetuksen tultua Kuopioon vuonna 1972 keskussairaalasta tuli Kuopion yliopistollinen keskussairaala (KYKS). Vuonna 1975 alussa alkoi kliininen opetus KYKSin sisätautien ja kirurgian klinikoilla, mutta muu opetus toteutettiin vuokratiloissa. KYKS kasvoi noin 4 000 työtekijän huippusairaalaksi, jossa oli noin 1 000 vuodepaikkaa.

80-luvulla alkoivat sairaalan mittavat laajennukset vanhan sairaalan ympärille ja Kuopioon saatiin maan ensimmäinen päiväkirurgian yksikkö. Laajennuksessa valmistui myös puitteet opetustoiminnalle. 1990 Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri aloitti toimintansa ja Puijon sairaalasta tuli Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS). Sairaalan tehokkuutta parannettiin johtamisjärjestelmän muutoksella ja uudella teknologialla.

Tsekkaa tämä
Pohjois-Savon sairaanhoitopiir
Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS), Puijonlaaksontie 2, 70210 Kuopio, p. 017 173 311 ,www.psshp.fi
KYS lyhyesti
Perustettu vuonna 1958, Henkilöstömäärä 4 700, Hoidettuja potilaita 90 000 vuodessa, Poliklinikkakäyntejä 360 000 vuodessa

Vuosituhannen vaihteen jälkeen sairaalaympäristö on kasvanut entisestään. Uusia tiloja rakennettiin päivystykselle, opetukselle ja hallinnolle. Myös pysäköinnille valmistui näyttävä parkkitalo.

- KUKSin tulemisella Kuopioon aikoinaan on ollut valtava merkitys. Se on ollut iso onnenpotku sekä hoidon laadun kannalta että alueen maineen tekijänä. KYS on lisäksi aina ollut iso työllistäjä, dosentti ja KYS uudistuu -hankkeen projektipäällikkö Harri Hyppölä kertoo.

RAKENTAMISEN SUUNNITTELUN lähtökohtana on työn ja hoidon tehokkuuden parantaminen. Vuonna 2013 valmistui ruoka- ja logistiikkapalvelukeskus ja 2014 sairaala-apteekin rakennus. Vuosi 2015 toi tullessaan runsaasti tilaa ja uudet hoitoympäristöt, kun KYS uudistuu -hankkeen ensimmäiset uudiskohteet ja peruskorjaukset saatiin valmiiksi. Keväällä 2015 valmistui sairaalan ydintoiminnot sisältävä Kaarisairaala, joka kasvatti KYS:n tiloja kolmanneksella, ja syksyllä avasi ovensa Sädesairaala.  

Nykyteknologiaan nojaavien uusien tilojen valmistuttua alkoi vanhan sairaalarakennuksen peruskorjaus vaihe vaiheelta. Nykyään yli 4 000 työpaikan KYS on yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta ja koko maan suurin lääkärikouluttaja. 

- Tulevaisuuteen mennään jatkuvalla uudistamisella ja kehittämisellä. Uudistuksessa varaudutaan myös sote-uudistukseen. KYS on houkutteleva sairaala sekä potilaille että työntekijöille, Hyppölä hehkuttaa.  

kys
kuopio
sairaala
hyvinvointi
terveyspalvelut
sairaanhoito

Muita saman alan yrityksiä

Saatat tykätä myös näistä jutuista