Kuopio toteuttaa
ikäystävällisyyttä
asumispalveluissa

Teksti & kuvat: Ilpo Lommi
Suurten ikäluokkien vanhenemisen, eliniän pidentymisen ja muuttoliikkeen vaikutukset näkyvät kiihtyvästi Kuopiossa.

Yli 75-vuotiaita ikäihmisiä on jo yli 9 200. Heistä päälle 85-vuotiaita on noin 2 600. Vuonna 2030 joka neljäs kuopiolainen on ennusteiden
mukaan yli 65-vuotias. Kuopion kaupunki on varautunut vanhusväestön ja heidän palvelutarpeidensa kasvuun kokonaisvaltaisella
Ikäystävällinen Kuopio 2009–2030 -ohjelmalla.

Yksi sen keskeisistä haasteista on ikäihmisten asuminen laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja hyvinvointia edistäen. Käytännössä tämä tarkoittaa laitosasumisen minimointia, kotiasumisen tukemista mahdollisimman pitkään ja ikäihmisten palvelujen järjestämistä lähipalvelualuemallilla.

Lähipalvelualueita on Kuopiossa Männistössä, Puijonlaaksossa, keskustassa, Alavassa, Leväsellä ja Pyöröllä. Kuntaliitosalueilla Nilsiässä,
Maaningalla, Karttulassa, Riistavedellä ja Vehmersalmella on kussakin myös lähipalvelualue.

- Lähipalvelualuemallin mukaisen kampusstrategian ydinajatus on ikäihmisten henkilökohtaisten palvelujen tehostaminen ja niiden vieminen heidän lähelleen helposti saavutettaviksi. Tämä koskee terveydenhoitoa, ruokahuoltoa, kauppapalveluja ja muitakin perustoimintoja. Samalla paranevat yhteisöllisyyden ja harrastustoiminnan edellytykset ja siten yksinäisyyden sekä syrjäytymisen torjunta. Niillä on suuri vaikutus ikäihmisten vireyteen ja hyvinvointiin. Myös asumisen turvallisuus lisääntyy, korostaa Kuopion va. hoivajohtaja Merja Ylönen.

Hänen mukaansa Ikäystävällinen Kuopio-ohjelman tavoitteena on, ettei vuonna 2030 kukaan kuopiolainen vanhus joudu elämään laitoksessa eli sairaalassa tai palvelukeskuksessa, jos hänen kuntonsa edellyttää muunlaista asumismuotoa. Entisaikojen vanhainkoteja ei Kuopiossa enää ole. Ne ovat korvautuneet uudenaikaisilla ja yksilöllisemmillä asumismuodoilla kuten tavanomaisella tai tehostetulla palveluasumisella sekä ryhmäkodeilla.

Yli 75-vuotiaista kuopiolaisista reilut 8 600 eli 93,5 prosenttia asuu kotonaan omistusasunnoissa, asumisoikeusasunnoissa, vuokralla ja kaupungin tai yksityisten tahojen palveluasunnoissa. Ympärivuorokautisissa hoivaja hoitopaikoissa ikäihmisiä on vielä reilut 600.

UUTTA KUOPIOLAISESSA ikäihmisten asumisessa edustaa Männistön kaupunginosaan entiseen kouluun ja sen ympärille muodostuva
laaja seniorikortteli, Mäntykampus. Sinne tulee ensi vuoden alkuun mennessä yhteensä noin 150 huoneistoa ikäihmisille YIT Rakennus Oy:n, ET-Hoivakiinteistöt Oy:n, NCC:n ja TA-Asumisoikeus Oy:n rakennuttamina.

Kampuksen ytimenä on tämän vuoden alussa valmistunut, entisen koulun tiloista peruskorjattu ja muunnettu kerrostalokiinteistö. Sen ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen sijoittuvat kaupungin omat asumispalveluyksiköt Ilmatar ja Väinölä. Niissä on yhteensä 46 asumispaikkaa, kooltaan 19-25,5 neliötä. Lisäksi kummassakin on yksi pariskunta- asunto.

Alue-esimies Maarit Mikkosen mukaan yksiköt tarjoavat kodinomaisen, yksilöllisen ja toimintakykyä tukevan asumismahdollisuuden. Asukkailla on kodeissaan omat huonekalut, liinavaatteet, turvapuhelimet sekä muu tuttu ja turvallinen elinympäristö.

- Asukkaat saavat hoiva- ja hoitopalvelut sovitun suunnitelman mukaan. Lääkäripalvelut ja lääkeannosjakelu ovat osa niitä. Asukkaat ruokailevat yhdessä voimiensa mukaan asumispalveluyksikön ruokalassa tai talon alakerran ruokaravintolassa. Ravintola on avoin koko lähipalvelualueen asukkaille ja muillekin. Ateriapalvelut tuottaa Fazer. Terveellinen, monipuolinen ja säännöllinen ravinto on tärkeää ikäihmisten hyvinvoinnille.

- Asukkaat ja heidän läheisensä hoitavat siivouksen ja pyykinpesun mutta nekin voidaan heille järjestää ulkopuolisen toimijan
kanssa. Mäntykampuksen asumispalveluyksikössä on asukkaiden ja omaisten käytössä pyykinhuoltotilat sekä saunaosasto, selvittää Mikkonen.

Kiinteistössä on kaikille avoin toimintakeskus kaupungin toiminnanohjaajan sekä yksityisen fysioterapeuttiyrittäjän ohjauksella. Fysio-Senior -yrityksellä on koko kiinteistön asukkaiden liikuntaa ja yhdessäoloa varten hyvin varusteltu kuntosali. Toimintakeskuksessa on
monenlaista muutakin liikunta- ja harrastuskerhotoimintaa. Seniorikorttelin keskelle rakentuu autokannen päälle etelään aukeava viherpiha, joka on etenkin kesäisin viihtyisä ja mukava oleskelualue.

- Vuoden mittaan järjestetään paljon tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa käy mm. useiden kulttuurialojen esiintyjiä. Toimintakeskuksen ja ravintolan tiloissa voivat asukkaat järjestää vaikkapa syntymäpäiväjuhlat. Tavoitteena on aktivoida asukkaita ulos kodeistaan toistensa seuraan mökkiytymisen ja yksinäisyyden torjumiseksi, selvittää Maarit Mikkonen.

Hän korostaa, että entisen koulun leveäkäytäväinen ja hissillinen kiinteistö on mahdollisimman esteetön liikkua pyörätuoleilla sekä rollaattoreilla.

- Sama pätee asuntoihin, joissa on liukuovia, leveitä oviaukkoja ja vähän kynnyksiä. Muistisairaudet on otettava huomioon asumisoloissa. Asumispalvelujen keskittyminen Mäntykampukseen lisää niiden joustavuutta asukkaiden tarpeiden muuttuessa mm. kunnon
vaihtelun myötä.

IKÄYSTÄVÄLLINEN KUOPIO VUOTEEN 2030

IKÄYSTÄVÄLLINEN KUOPIO -OHJELMASSA on määritelty vuosille 2009- 2030 linjaukset ja toimenpiteet, joilla kaupungin vanhusväestö voi elää aktiivista sekä onnellista elämää iästä ja toimintakyvystä riippumatta. Ikäystävällisessä kaupungissa on hyvät mahdollisuudet huolehtia omasta terveydestä ja toimintakyvystä esteettömässä toimintaympäristössä, jossa palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat helposti saatavia.
Palveluissa painottuu ennaltaehkäisevä toiminta.

Ohjelma koostuu kuudesta päämäärästä, joita ovat mm. elinvoimaisen kaupungin kehittäminen ikääntyneiden tuella, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, liikkumisen esteiden poistaminen sekä palveluorganisaation kehittäminen.

Tietoja ikäihmisten asumisesta...

- Suurin osa 75 vuotta täyttäneistä kuopiolaisista
asuu keskustassa, Puijonlaakson
ja Männistön alueella sekä Nilsiän keskustassa.

- Yli 75-vuotiaista 8 % asuu vaillinaisesti
varustetussa asunnossa, mistä puuttuu
keskuslämmitys tai peseytymistilat.

- Yli 75-vuotiaista pohjoissavolaisista ikäihmisistä
41 % asuu kerrostalossa.

- Yli 75-vuotiaista asuu kotona tai kodinomaisissa
tiloissa Kuopiossa 93,5 % (koko
maassa n. 90 %.)

- Kaupungin asumispalveluja Kuopio tarjoaa
omana toimintanaan noin 750:lle ja
ostopalveluina lähes 380:lle ikäihmiselle.
Ostopalveluista ylivoimaisen osan muodostaa
tehostettu asumispalvelu. Kaupungin
omia tehostetun asumispalvelun
yksiköitä on Nilsiä, Maaninka, Karttula ja
Riistavesi mukaan lukien tänä vuonna vajaa
130.

- Kaupungin järjestämät vanhusten asumispalvelut
jakautuvat mm. palvelutarpeen,
sen vuorokautisen laajuuden,
kuntoutuksen tarpeen sekä asumisympäristön
yksityisyyden mukaan: hoiva-asumiseen (= laitoshoitoa tai pitkäaikaishoivaa),
tehostettuun palveluasumisen
(= hoitokoti), kodinomaisen
palveluasumiseen(= ryhmäkoti, palvelutalo),
tilapäisiin asumispalveluihin (= vuorohoito)
sekä kotihoidolla tuettuun asumiseen
ikäihmisen omassa kodissa, joka
on kevein tukimuoto.

...ja muista elinoloista

- Kuopiossa toimi lähes 160 vanhusten vertaisohjaajaa
(v. 2013).

- Kuopion kansalaisopistossa opiskeli 2
225 yli 65-vuotiasta (2013).

- Keskimääräinen kokonaiseläke oli kuopiolaisilla
vanhuuseläkkeen saajilla 1 588
euroa/kk (2012), mikä oli noin 75 euroa
korkeampi kuin kansallinen keskiarvo.
- Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä
Kuopiossa oli 57,6 vuotta (2012).

- Vanhusneuvosto on toiminut Kuopiossa
vuodesta 2000.

HOIVAPALVELUT MÄNTYKAMPUKSEN asukkaille tuottaa kaupunki. Päivä- ja harrastusryhmätoimintaa järjestävät yritykset ja järjestöt, seurakunta, ikäihmisten vertaisohjaajat sekä vapaaehtoistoimijat. Toimintaryhmissä ikäihmiset mm. harjoittavat kädentaitoja,
joogaavat, jumppaavat ja opiskelevat

Asukkaat Mäntykampuksen asumispalveluyksiköihin valitsee kuopiolaisten vanhusten palveluohjausyksikkö Palvelutori Vanamo. Kriteereinä
ovat mm. hakijan kunto ja nykyiset asumisolot. Asumismaksut määräytyvät kodin pinta-alan sekä kotihoitopalvelujen mukaan. Myös eläkkeen suuruus vaikuttaa. Kelalta voi hakea asumis-, hoito- sekä kuljetustukea.

Entisen koulukiinteistön kolmanteen ja neljänteen kerrokseen on valmistunut vuokra-asuntoja. Niihin on varallisuusrajat, mikä mahdollistaa
vuokra-asumisen pienemmilläkin eläkkeillä ja varallisuudella. Alaikärajana on 55 vuotta.

Mäntykampukseen valmistuu myös 36 asumisoikeusasuntoa huhtikuussa. Lisäksi sinne tulee ensi syksynä runsaat 30 omistusasuntoa NCC:n rakentamaan Elias-kerrostaloon. Tässä kiinteistössä on erikokoisia saunallisia asuntoja kaksioita ja kolmioita myöten.

Merja Ylönen korostaa, että Mäntykampuksen avoimissa palveluissa kuten päivätoiminnassa ja lähiravintolassa ei erotella, kuka asuu missäkin seniorikorttelin kiinteistössä.

- Lähellä sijaitsee muutamia muitakin vanhusten palvelutaloja, kuten Mäntylä ja Mäntykoti. Niissä asuu yhteensä yli 150 ikäihmistä. He ja muutkin alueen ikäihmiset ovat tervetulleita käyttämään Mäntykampuksen avoimia palveluja ja tiloja. 

Mäntykampuksen vieressä Lönnrotinkadun toisella puolella on Männistön ostoskeskus kauppoineen, apteekkeineen ja kampaamoineen sekä hyvät liikenneyhteydet mm. reilun kilometrin päässä olevaan kaupungin keskustaan.

vanhustenhoito

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva