Katseet 
tuoteselosteisiin

Teksti: Arja Kangas Kuvat: Helena Lintu
Ravitsemusterapeutin mukaan terveellisemmän tuotteen valinta ei ole tinkimistä ruoka-aineen mausta vaan myönnytys opetella uusia makutottumuksia. NMT tutustui terveellisempiin valintoihin Päivärannan K-Citymarketissa asiantuntijan matkassa.

Laillistettu ravitsemusterapeutti Sami Hämäläisen mukaan nykyajan ravinto-ongelmien syyt löytyvät yleisesti ottaen yltäkylläisyydestä. Ruoasta ei suinkaan ole pulaa vaan esimerkiksi lohtusyöminen teettää helposti ylipainoa. 

Toinen varsin painava syy lihomiseen piilee tavoissamme tehdä ruokavalintoja kaupassa käydessämme. Kauppaan mennään usein työpäivän päätteeksi, ilman selkeää suunnitelmaa, nälkäisenä ja kiireellisenä. Käteen tarttuu mitä sattuu juolahtamaan mieleen ja tarvittavat ruoka-aineet poimitaan ulkomuistin varaisesti. 

- Arkiruoasta löytyy kyllä hinnan ja terveellisyyden puolesta kaikki tarvittava. Ja jos ei ole mitään suunnitelmaa kaupassa käydessä, silloin valinnat menevät helposti pieleen. Kehottaisin myös suuntaamaan katseet pakkausmerkintöihin, Hämäläinen toteaa.

Hänen mukaansa suomalaiset satsaavat edelleen liian vähän aikaa ja rahaa hedelmä- ja vihannesosastolle. Hedelmä- ja vihannesosastolla tyylipisteitä ei jaeta, kunhan vain hedelmiä ja kasviksia kerätään koriin riittävästi. Hedelmäsokereiden pelkoa on turha tuntea. 

- Jos syöt kymmenen omenaa päivässä, saat siitä 100 grammaa hedelmäsokeria. Se ei ole mitään, jos määrää verrataan samaan annokseen karkkia. Avainsanana on hedelmien vesipitoisuus. 

Leivän valinnassa Hämäläinen kehottaa tarkistamaan suolapitoisuutta sekä kuituja. Leivässä on riittävästi kuituja, jos luku on yli 6 grammaa sadassa grammassa. Suolan kanssa saa olla tarkempi, sillä monet leipävalmistajat taiteilevat suolapitoisuudessa lähellä voimakassuolaisen leivän rajaa.  

- Monessa leivässä suolapitoisuus on 1,2 prosenttia, kun voimakassuolaisen raja on 1,3 prosenttia ja silloin pakkauksessa pitäisi olla merkintä voimakassuolaisuudesta. Siksi verenpaineongelmista kärsivien kannattaa tarkastaa leivästään suolapitoisuudet, Hämäläinen opastaa.

JUUSTOJEN KOHDALLA takuuvarmasti terveellisin valinta on vähärasvaisten tuotteiden hyllyssä. Terveellinen valinta on Hämäläisen mukaan silloin, kun juustossa on noin 10 prosenttia rasvaa. Hän myös kehottaa miettimään kokonaisuutta: jos maitotuotteita syö muutoin reilusti, tarvitseeko juustoa syödä silloin ollenkaan?
Lihan syönnissä pitäisi suosia entistä enemmän siipikarjaa ja kalaa. Punaista lihaa valittaessa on hyvä olla tietoinen tuotteen rasvaprosentista. Hämäläisen mukaan jauhelihan hyvä, suuntaa-antava haamuraja on 10 prosentin rasvapitoisuuden tietämillä.

- Yleinen harhaluulo on se, että jos lautasella on paljon lihaa, niin siinä on vähän rasvaa. Usein se ei pidä paikkaansa. Punaista lihaa ei missään nimessä pitäisi syödä päivittäin, Hämäläinen neuvoo. 

ÄRTYVÄN SUOLISTON OIREYHTYMÄ ON MONEN VAIVA

RAVITSEMUSTERAPEUTTI SAMI HÄMÄLÄISEN mukaan viime aikoina hän on työssään törmännyt aikaisempaa enemmän ärtyvän suoliston oireyhtymästä kärsiviin. Vatsaoireet, kuten ummetus ja ripuli vaivaavat, mutta asiakkaalta puuttuu diagnoosi. 
- Vaivoja on mahdollista helpottaa ruokavaliolla. Esimerkiksi ruisleipä ei useinkaan ole näissä tilanteissa sopiva vaihtoehto vaan paremmin vatsalle sopii tuolloin kauraleipä. 
Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös se, että monesti vatsavaivoihin ja turvotuksiin etsitään ratkaisua maitopohjaisista maitohappobakteereja sisältävistä terveysjuomista tai jugurteista, joita markkinoidaan turvotusta vähentävinä. 
- Ruuansulatusjogurteista voi hyvinkin olla apua, mutta joskus nämä tuotteet pitävät sisällään esimerkiksi niin sanoittuihin FodMap-hiilihydraatteihin kuuluvia galakto-oligosakkarideja, jotka saattavat myös pahentavaa oireita. Ne ovat hiilihydraatteja, jotka eivät hajoa täydellisesti suolistossa, Hämäläinen toteaa.

Monen mielestä kevyttuotteiden valinta on tinkimistä ruoka-aineen mausta. Hämäläisen mukaan kyseessä on totuttu tapa.  

- Makuasiat ovat monesti opittuja. Kun suolaa vähennetään, niin aluksihan ruoka ei maistu millekään, mutta maku palaa ajan kanssa ja jälkikäteen se entinen totuttu, suolaisempi ruoka voi maistua liian suolaiselta. 

KAUPPOJEN JOGURTTIHYLLYLLE suunnatessa ostoksilla kävijä kohtaa varsinaisen kavalkadin. Hyllyt notkuvat mitä kummallisimpia purkkeja, joissa luvataan monenlaista ruoansulatukseen ja hoikentumiseen liittyvää. 

- Paras valinta on vähärasvaisin ja maustamaton jugurtti, johon lisätään marjoja ja hedelmiä itse. Tavallinen pieni jugurttipurkki pitää sisällään 12 grammaa hiilihydraatteja sataa grammaa kohden, joka tekee äkisti laskettuna 6-7 sokeripalaa per purkki, Hämäläinen summaa. 

Proteiinijugurtit ovat hänen mukaansa kelvollinen valinta, sillä usein niissä on sokeriarvot kohdillaan. 

- Toisaalta normaali suomalainen, joka syö sekaruokaa eikä urheile huipputasolla, saa varmasti riittävästi proteiineja tavallisesta ruoasta. 

Hämäläinen kehottaa nappaamaan maitohyllystä kevyimmän, vähärasvaisen maitolitran.

- Kevytmaidossa on rasvaa noin 1,5 prosenttia. Ei tarvitse juoda kuin 3-4 lasia päivässä ja kun se kerrotaan 365 päivällä, niin se tekee nelisen kiloa vuodessa, hän laskee. 

Jutun juju on päivittäisissä valinnoissa, jos tähtäimessä on esimerkiksi painonpudotus. 

- Ei ne juhlapäivät vaan pienet muutokset. Harva meistä on lihonut täytekakkua syömällä.

tuoteseloste
ravitsemusterapeutti

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva