Jokainen kiusaaminen on liikaa

Teksti: Pasi Ahtiainen Kuva: Jonna Kaasalainen
Koulukiusaamisen tunnistaminen voi olla vaikeaa, mutta kiusaukseen pitää aina puuttua. Ohjeita riittää, mutta keinoista on usein pula.
Ryhmästä eristäminen on kiusaamista

Kuopion Hatsalan Klassillisella koululla kiusaaminen ei ole tuntematon asia, muttei jokapäiväinenkään.

- Meillä on yli 600 oppilasta, joten kiusaustapauksia sattuu. Tämä ei kumminkaan tarkoita, että isoilla kouluilla niitä olisi suhteessa enemmän kuin pienellä, oppilaanohjaaja Irma Snellman tähdentää.

- Tapaukset ovat välillä monisyisiä ja useita keskusteluja vaativia. Yleensä pystymme hoitamaan ne koulun sisällä puhumalla, mutta tarvittaessa otamme yhteyttä poliisiin, koulukuraattori Päivi Kaskinen kertoo.

Molemmat ovat toimineet KiVa-koulu projektissa, joka on valtakunnalliseen kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma. Projektin kehittämää materiaalia on eri luokkatasoille: pelejä, sähköistä sisältöä ja videoita auttamaan kiusaamisen ehkäisemisessä ja hillitsemisessä.

Tärkeää on, että kiusaamista ennaltaehkäistään. 

- Vanhempien ei tarvitse pelätä kiusaamiseen puuttumista. Yleensä se ei johda suurempiin vaikeuksiin, vaan päinvastoin varhaisella puuttumisella tilanne saadaan hoidettua ennen kuin kiusaaminen yltyy pahemmaksi, Snellman ohjeistaa.

Oppilaanohjaajan ja kuraattorin tuntuman mukaan nettikiusaaminen on vähentynyt sosiaalisen median käytön alkuajoista.

- Ehkä oppilaat ovat oppineet, ettei netissä saa kirjoittaa kenestä tahansa mitä sattuu ilman seuraamuksia. Joitakin vuosia sitten nettikiusaamista oli minusta enemmän, Snellman arvelee.

- Netissä sattunut kiusaaminen voi johtaa koulussa nahisteluun, ja siihen koulun pitää totta kai puuttua, Kaskinen kertoo.

Mistä oireista lapsen koulukiusaamisen voi tunnistaa?

- Kouluun lähteminen muuttuu vaikeaksi. Voi tulla fyysisiä oireita, vatsaan sattuu tai päätä särkee. Mielialan laskeminen yleensäkin, Snellman sanoo ja jatkaa:

- Ryhmästä eristäminen on ikävimpiä kiusaamisen muotoja. Siihen on vaikeampi puuttua ja se on haastavampaa aikuisten huomata.

He kuitenkin korostavat, että Hatsalan Klassillisen koulun oppilaat ovat fiksuja ja oppilaiden, luokkatovereiden ja tukioppilaiden kautta tiedonkulku kiusaamistapauksista aikuisille on hyvä ja oppilaita rohkaistaan toimimaan yhteisvastuullisesti. 

Lisätietoa koulussa tapahtuvasta kiusaamisesta he saavat vuosittain toteutettavalla koulukiusaaminen kyselyllä, joka tehdään kaikille oppilaille koulun omalla kyselylomakkeella.

- Suosittelemme vastaavaa muille kouluille.

Kouluissa on kiusattu aina. Opettajat ovat kiusanneet oppilaita, oppilaat opettajia ja toisiaan.

Mitä kiusaukselle pitäisi tehdä? Periaatteessa selvä ratkaisu on helppo: kiusaamiseen pitää puuttua heti. Todellisuudessa raja ei aina ole niin selvä. Lapset kisaavat, kinaavat ja kiukuttelevat. Miten opettaja tunnistaa oppilaiden välisen leikkimielisen painin ja kiusaamiseksi laskettavan väkivallan toisistaan?

Vaikka kiusaamisen tunnistaisikin, niin millaisia keinoja opettajilla on puuttua asiaan? Karttakepillä ojentamisen ajat ovat onneksi ohi. Nurkassa seisottaminen tulkitaan nöyryyttämiseksi, jota se toki onkin.

Jälki-istunto on perinteinen keino rangaista kiusaajaan, mutta kurinpitotoimena se on monesti hyödytön. Jos kotona ei välitetä saako lapsi jälkkäriä, koulupäivän jälkeen istuttamisessa ei ole järkeä.

Opettajien oletetaan poistavan ongelman, vaikka konstit ovat vähissä.

Kotioloihin opettajan on vaikea puuttua. Sieltä alkanutta kiusaamiseen johtavaa kierrettä ei pari tuntia oppilasta päivässä näkevä opettaja oikein pysty kitkemään.

Kodin ja koulun työnjako on suhteellisen selvä. Kasvatusvastuu on aina kodin, koulu voi kasvatusta enintään tukea.

Artikkelia varten haastatellun opettajan kokemuksesta kiusaaminen on vähäisempää Kuopiossa kuin pääkaupunkiseudulla, jossa hän toimi opettajana muutama vuosi sitten.

- Kuopiossa on tosi paljon helpompi olla opettaja.

Miksi toinen kiusaa ja toinen ei? Toisen opettajan arkikokemuksen mukaan se menee näin:

- Jos lapsella on rakastava, välittävä koti, itsetunto kunnossa ja terve omatunto, niin hän ei myöskään kiusaa. Tai jos joskus erehtyykin mukaan kiusaamiseen, niin sangen vaivattomasti, kodin kanssa neuvotellen saadaan kiusaaminen nopeasti päättymään.  Jos kodissa on ongelmia, eivätkä itsetunto ja omatunto ole kunnossa, niin riski sortua kiusaamisen haiseville hetteiköille kasvaa. Myös asian pois kitkeminen on todella paljon työläämpää.

Samaa opettajaa häiritsee keskustelussa koululaitosta ”puolisyyllistävä sävy ja teennäinen nimitys koulukiusaaminen”.

- Vaikka asia on ilmiön tarkkaa nimeämistä tärkeämpi, pitäisi puhua yleisesti kiusaamisesta. Sitä tapahtuu aivan tolkuttomasti ja hyvin julmalla tavalla vapaa-ajalla ja koko ajan enemmän verkossa, hän jatkaa.

Fyysisesti tilanteisiin ei saa puuttua, mutta riittääkö kaikissa tilanteissa sanallinen puuttuminen?

Miten paljon ääntä saa korottaa? Mikä on torumista ja mikä huutamista?

Monessa kiusaustilanteessa tekijöiden ikä suojaa rikosvastuusta. Vahingonkorvausvastuulla sen sijaan ei ole ikärajaa, joten myös alle 15-vuotias voidaan tuomita maksamaan korvauksia uhrille. Vahingot ovat yleensä henkisellä puolella.

Koulukiusaaminen puhuttaa. Googlehaku antaa aiheesta 137 000 osumaa. Se tarkoittaa vilkasta keskustelua kiusaamisesta.

Jos lapsella on rakastava, välittävä koti, itsetunto kunnossa ja terve omatunto, niin hän ei myöskään kiusaa.

Neuvoja ja ohjeita riittää.  Suoraa tukea saa netin lisäksi Lasten ja nuorten puhelimesta. Mannerheimin Lastensuojeluliitolla, Terveysnetillä ja Opettajien ammattijärjestöllä on aiheesta omat sivut, joilla kerrotaan mitä kiusaaminen on, mitä asialle tulee tehdä ja miten kiusaamista voi ennaltaehkäistä.

Ehkä yksi ongelma on, että kiusaamistilanteissa lapset ottavat erilaisia rooleja, joita voi olla hankala tunnistaa. Kiusaajan ja kiusatun lisäksi tilanteessa voi olla apuri, kannustaja, hiljainen hyväksyjä ja kiusatun puolustaja.

Kun kiusausvyyhteä selvitellään, niin roolit eivät aina ole selviä ja muuttumattomia. Totuus muuttuu sen mukaan keneltä kysytään. Todisteet ovat monesti vähissä.

Koulukiusaamisen uusin trendi, jos niin voi sanoa, on nettikiusaaminen. Sosiaalisessa mediassa toisen kiusaaminen on helppoa. Panettelevan tekstin saa tehtyä hetkessä ja se leviää nopeasti Facebookissa.

Kerran levittyään kiusausteksti ei katoa pois periaatteessa koskaan. Ennen nettiaikaa kiusaus unohtui helpommin. Ruhjeet paranevat ajallaan, mutta netissä kiusausteksti tallentuu aina jonnekin, ja se voidaan kaivaa esille vuosien jälkeen.

Kasvottomuus tekee nettikiusaamisesta erityisen raukkamaisen: alkuperäinen kiusaaja ei välttämättä tule esille, kun juttu lähtee leviämään internetissä. Kiusattu voi joutua koko yhteisön kiusaamaksi. Niidenkin, jotka eivät kiusaamista aloitakaan.

koulu
kiusaaminen
koulukiusaaminen

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva