Hyvinvoinnin 
kärkikaupunki

Teksti Digimag/Marlene Sanoukian Kuvat: Kuopion kaupunki/Serra Vicente
Kuopio on ihmisläheinen kaupunki, joka panostaa asukkaidensa hyvinvointiin tarjoamalla sekä palveluita että mahdollisuuksia merkitykselliseen elämään. Kuopion vahvuutena ovat myös terveys-, hyvinvointi- ja turvallisuusalan osaaminen ja koulutus, jotka ovat maamme huipputasoa.

Ihminen voi hyvin, kun hän on tasapainossa sekä fyysisesti että psyykkisesti ja hänellä on on ympärillään hyvä tukiverkosto ja sosiaalisia suhteita. Kuopiossa edistetään kuntalaisten hyvinvointia sekä arjen että koulutuksen ja tutkimuksen tasolla. Kuopion kaupungin markkinointijohtajan Kirsi Soinisen mukaan kaupunki voi tukea yksilön hyvinvointia muun muassa luomalla innostavan, liikkumisen mahdollistavan ja aktiivisuuteen ja yhdessä tekemiseen kannustavan kaupunkiympäristön. Hyvinvoinnin mahdollistajana on myös työ. 

– Usein unohdetaan, että jo perustoimeentulon mahdollisuudet ja työ ovat hyvinvoinnin peruselementtejä, Soininen muistuttaa. Yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja työpaikkoja lisäävä elinkeinopolitiikka on siten tärkeä osa hyvinvointia.

Soininen pitää tärkeänä sitä, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus elää merkityksellistä elämää muiden kanssa ja olla osa yhteisöä. Kuopio korostaakin viestinnässään kaveruutta. Tähän kampanjointiin kuuluu muun muassa kuopiolaisen draamakasvattaja Anni Marinin kirjoittama Kiitos kaveruudelle – vuorovaikutus- ja tunnetaitojen ohjaajan käsikirja, joka on osa Kuopion kaupungin kiusaamisen vastaista toimintaa. 

– Marraskuisin vietettävä Kuopio-viikko on korostanut välittämisen kulttuuria: tekemällä hyvää toiselle tuotetaan hyvää koko kaupungille, Soininen innostaa.

KUOPION ROOLI kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä näyttää korostuvan kaupungin uudessa strategiassa entisestään. 

– Tavoitteena on muotoilla hyvinvointipalveluita houkutteleviksi, innostaa ihmisiä huolehtimaan itsestään ja läheisistään ja tukea aktiivisia toimijoita, kuten järjestökenttää, Soininen kuvailee. Tulevaisuuden investointisuunnitelmissa satsataan kaupunkiympäristön kehittämisen lisäksi sekä liikuntapaikkoihin että kulttuuriin. Liikuntainvestointeihin kuuluvat Puijon urheilualue, Savilahden liikunta- ja tapahtumaluolasto, Keskuskenttä ja Niiralan Monttu ja kulttuuri-investointeihin vuonna 2018 valmistuva Musiikkikeskuksen perusparannus, Kuopion museon ja pääkirjaston yhdistäminen uudisrakennuksella sekä taidelukio Lumit.

Kuopio on kärkisijoilla myös turvallisuuden suhteen, sillä se oli katuturvallisuusindeksin mukaan vuonna 2016 Suomen neljänneksi turvallisin kaupunki. Soinisen mukaan Kuopiossa on pienet sosiokulttuuriset erot ja kaupunginosat on suunniteltu hyvin, joten ongelmalähiöitä ei ole.

– Lähetimme liikkeelle keskustelua kovasti herättäneet suojatiesuojelijat – enkeleiksi puetut vapaaehtoiset, jotka ovat muistuttaneet autoilijoita liikennekäyttäytymisestä ja nostaneet esiin suojateiden ylittäjien turvattomuuden.

POHJOIS-SAVON PELASTUSLAITOKSEN pelastusjohtajan Jukka Koposen mukaan Kuopio on melko helposti hahmotettava ja helppokulkuinen ympäristö. 

– Rikosten, ilkivallan ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi on tehty paljon työtä viime vuosina muun muassa viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän kesken, Koponen lisää. Pelastustoimessa on Koposen mukaan lisätty painotusta ihmisten turvallisuuden parantamiseen ja erilaisten onnettomuuksien vähentämiseen.

Tämän vuoden alussa tapahtuneen muutoksen myötä vastuu Pelastusalan päällystötutkinnon järjestämisestä siirtyi Savonia-ammattikorkeakoululta Poliisiammattikorkeakoululle. Koulutusvastuun siirrosta huolimatta opetus säilyy Kuopiossa. Osaavaa henkilöstöä on Koposen mukaan Kuopiossa helppo rekrytoida. 

Finnish Consulting Groupin tekemien asiakaskyselyiden perusteella kuopiolaiset olivat vuonna 2016 kokonaisuutena tyytyväisimpiä palo- ja pelastustoimeen 26 kaupungin ja kunnan vertailussa, vuonna 2017 toiseksi tyytyväisimpiä. Pelastuslaitoksen palveluverkko kattaa edelleen koko maakunnan ja kaikki kunnat.

Kuopiossa vahvassa asemassa oleva terveysalan osaaminen ilmenee myös ihmisten arjessa. Kirsi Soininen valottaa, että terveysteknologia kannustaa ihmisiä pitämään huolta hyvinvoinnistaan. 

– Merkittävä osa Pohjois-Savon terveysteknologiayrityksistä toimii tällä hetkellä Kuopiossa. Terveysteknologian piiriin on tullut perinteisten alan yritysten lisäksi yrityksiä myös muilta toimialoilta, Soininen toteaa. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jorma Penttinen kertoo, että KYS on mukana virtuaalisairaalahankkeessa, jolla on jo laajaa palvelua kansalaisille. 

– Kuopio on myös maan suurin lääkärikouluttaja, ja opiskelijoiden ideoista on syntynyt start up -yrityksiä, Penttinen jatkaa.
Itä-Suomen yliopistossa on monialaista tutkimusta ja koulutusta, ja myös Savonia-ammattikorkeakoulu ja Savon ammatti- ja aikuisopisto sekä Pelastusopisto kouluttavat terveydenhuollon ammattilaisia.

– Välittämällä toisistamme teemme tästä kaupungista yhdessä onnellisemman kaupungin, tiivistää Kirsi Soininen.

terveys
hyvinvointi
kuopio

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva