Huoli lasten terveydestä:

sokerisukupolvi

Teksti: Pasi Ahtiainen Kuvat: Lasten liikunta- ja ravitsemustutkimuksen arkisto
Tutkijoita huolestuttaa lasten ylipaino, liikunnan väheneminen ja suuri sokerikulutus.

Kuusi-seitsemän vuotta on kriittinen ikä, jolloin huonojen elintapojen muuttaminen kannattaa aloittaa. Sen ikäisten lasten asenteisiin voi vielä vaikuttaa: yläkouluikäiset eivät ohjeita enää kuuntele.

Puhutaan nettisukupolvesta, joka syö epäterveellisesti ja viettää aikaansa tietokoneen ja television ääressä.

Arkituntuma on usein eri kuin tutkittu tieto. Tässä asiassa, valitettavasti, ennakko-oletukset pitävät paikkansa. Lapset eivät elä terveellisesti.

Ikäryhmää on tutkittu Itä-Suomen yliopistolla laajassa viisi vuotta kestäneessä liikunta- ja ravitsemustutkimuksessa. Tutkittavina oli 512 kuopiolaista lasta vuosina 2007-2011. Puolet tutkittavista otettiin intervention piiriin. Heidän elämäntapojaan tutkittiin tarkasti, ja tarkoitus oli muuttaa terveyden kannalta huonoja elintapoja terveellisemmiksi.

Lääketieteellisen fysiologian professori Timo Lakan johtama yliopiston liikunta- ja ravitsemustutkimus on niin suuri ja pitkä projekti, että tutkimusryhmällä on käytössään oma osasto Mediteknian kolmannessa kerroksessa. Siellä lapset ovat käyneet lääkärillä tutkituttamassa verensä, kehonsa, hampaidensa sekä tuki- ja liikuntaelimistönsä kunnon.

Ympäristö on pyritty luomaan mahdollisimman lapsiystävälliseksi. Vuoroaan odottaessa saa piirrellä ja lueskella, eikä odotustila muistuta yliopiston kliinisiä käytäviä. Suuri ilmoitustaulu on täytetty lasten piirtämillä kaloilla.

– Verinäytteen ottaminen jännittää pieniä lapsia. Pelkoa yritettiin loiventaa kannustamalla ja antamalla reippaille osallistujille pikkupalkintoja, Lakka kertoo.

– Osalle polkupyöräkokeet olivat raskaita. Niissä fyysinen suorituskyky vedettiin äärimmilleen.

Lapsia tutkiessa täytyy olla tarkkana eettisten asioiden kanssa. Tutkimuksessa käytettiin hyvin pientä määrää röntgensäteitä lasten kehojen luotaamiseen. Lupien saaminen tähän vaati huolelliset selvitykset, koska menetelmää ei ole ennen käytetty näin nuoria ja suuria joukkoja tutkittaessa. Menetelmä todettiin kuitenkin täysin turvalliseksi, ja lupa kehon koostumuksen mittaamiseen myönnettiin.

Koko ikäluokan kattavia tutkimuksia tehdään harvakseltaan, koska ne ovat kalliita ja vievät aikaa. Reilun viidensadan lapsen seuraaminen usean vuoden ajan oli kuitenkin välttämätöntä, kun haluttiin kattavia tuloksia.

Tuloksia projektista onkin luvassa. Tutkimuksesta tekee väitöskirjaa 15 eri alojen jatko-opiskelijaa ja julkaisuja on luvassa vuosiksi eteenpäin.

Vaikka interventiotutkimuksen tärkeimmät analyysit valmistuvat vasta ensivuoden puolella, osan tuloksista uskaltaa jo julkistaa.

Luvut ovat huolestuttavia: lähes 70 % tytöistä ja yli 50 % pojista liikkuu suositeltua kahta tuntia vähemmän. Noin puolet lapsista viettää tietokoneen ja television äärellä pidempään kuin lääkärit kehottavat.

– Vaikka meillä oli jo alussa tiedossa, että vain noin kolmannes liikkuu tarpeeksi, oli liikunnan riittämättömyys ja sukupuolien välinen ero yllätys, Lakka myöntää.

– Ylipaino on lisääntynyt, eivätkä lapset saa niin paljon unta kuin terveyden kannalta on järkevää. Yli kolmannes nukkuu vähemmän kuin suositellut kymmenen tuntia.

Tutkijat yllättyivät myös suurista sokerimääristä, joita lapset saivat välipaloista.

– Limun ja mehun lisäksi jogurtissa on hirveän paljon sokeria. Monet tankkaavat sokeria koulupäivän jälkeen vanhempien tietämättä. Hallituksella on suunnitteilla sokerivero, jolla toivottavasti on myönteinen vaikutus vähentää turhaa sokeria ruokavaliosta.

– Liikunnan myönteisiä vaikutuksia useisiin terveyden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiin tekijöihin pystyttiin toteamaan jo ykkösluokkalaisilla. Paljon liikkuvat ja hyväkuntoiset lapset näyttävät oppivan koulussa menestymisen kannalta tärkeitä asioita paremmin. Liikunta lisää luuntiheyttä, ja saattaa estää osteoporoosia jo lapsuudesta lähtien, Lakka paljastaa.

Projektin loputtua tutkittavia lapsia ei unohdeta, vaan heidän terveytensä kehittymistä seurataan aikuisikään saakka, tosin harvemmin kuin tutkimuksen kiivaimman vaiheen aikana. Tutkimuksella on myös tarkoitus vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen ja yksittäisten ihmisten elämään.

Professori Lakka voi vain toivoa, että ryhmäläisten elintavat säilyvät terveellisinä aikuisikään saakka.

tutkimus
lapset
liikunta
uni
ruokavalio
sokeri

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva