Helpompaa syömistä

Hanna Partanen 
mentiinkö jo överiksi, helpompaa syömistä

Teksti Digimag/Emma Heinonen Kuvat Mikko Mäntyniemi
Ruokakeskustelu on muuttunut osin tunneherkäksi ja ruoka merkitseekin monelle erilaisia arvoja.
Hannan vinkit terveelliseen ruokavalioon

1. Syö säännöllisesti.

2. Pidä annoskoot järkevinä.

3. Löydä oma tapasi lisätä kasviksia ruokavalioon.

4. Herkuttele harkiten.

5. Nuku tarpeeksi. Uni vaikuttaa myös ruokahimoihin.

Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen haki teini-ikäisenä Hanna Partasen kalakukkoleipomoon kesätöihin. Hän koetti puhua itselleen kukkomyyjän pestiä sillä, että täten yrityksellä olisi jälleen aito Hanna Partanen torilla myymässä. Partanen ei saanut pestiä. Hän luulee, että haastattelijat eivät uskoneet häntä. 

‒ Odotan edelleen hyvitystä, hän nauraa.
Hanna Partanen on laillistettu ravitsemusterapeutti, ja hänen ravitsemusasiantuntemusta tarjoava yrityksensä on nimeltään Nutrifilia. Partasen työhön kuuluu tällä hetkellä ravitsemusterapian vastaanotto Terveystalossa, erilaiset luennot ja koulutukset yrityksille sekä erään välipalatuotteen tuotekehitystä. Tämä energinen ja sanavalmis savolainen on myös tuttu vuoden 2005 ohjelmasta Olet mitä syöt.

Partanen kuvaa itseään savolaiskälättäjäakaksi. Savolainen, rempseä ja realistinen ote elämään kuuluukin heleän naurun värittämänä äänestä. Partanen asuu tällä hetkellä Klaukkalassa, mutta Kuopio vetää puoleensa useamman kerran vuodessa ystäviä ja sukulaisia tapaamaan. Ainoa asia, mihin hän ei vieläkään ole Kuopiossa tottunut, ovat keskustan kadut, jotka ovat muuttuneet yksisuuntaisista kaksisuuntaisiksi. Hän pyyteleekin omituisia kaistanvaihdoksiaan naurahdellen kuopiolaisilta anteeksi. 

PARTANEN ON kirjoittanut myös neljä kirjaa ravitsemuksesta. Niistä uusin on Puurot ja vellit sekaisin ‒Miksi syömisestä tuli niin vaikeaa. Idea kirjan kirjoittamiseen lähti siitä, että Partanen kiertelee ympäri Suomea paljon työssään. Ihmiset kysyvät häneltä usein samoja asioita, jotka liittyvät yleensä siihen, mitä media nostaa esiin jutuissa. Hän halusi kertoa lukijoille siitä, minkälainen median maailma on.

‒ Olen vastaillut eri toimittajien kysymyksiin nyt kahdentoista vuoden ajan. Tiedän, miten rikkinäinen puhelin -efekti saattaa joskus syntyä tai miten kärpäsestä tulee härkänen, kun otsikoidaan ja näin saattaa syntyä vääriä mielikuvia, Partanen valottaa.

Hän avaa kirjassaan myös sitä, keitä media käyttää asiantuntijoina ja onko näillä henkilöillä virallista asiantuntijuutta asioista. Kirjassa käydään myös läpi Suomen ruokahistoriaa, ruokatrendejä sekä syömisen psykologiaa ja mainontaa. Suomessa tapana on esimerkiksi syödä lautanen tyhjäksi, mutta monessa muussa kulttuurissa tällaista ei tunneta.

‒ Kirja on saanut positiivista palautetta erityisesti siitä, että se on selventänyt ihmisten ajatuksia tietotulvan ja ristiriitaisen tiedon keskellä, Partanen kertoo.

PARTANEN ON valmistunut ravitsemusterapeutiksi ja terveystieteiden maisteriksi nykyisessä Itä-Suomen yliopistossa. Hän myöntää ravitsemustieteen olevan tieteenä ristiriitainen. Jostakin asiasta voidaan saada erilaista näyttöä, esimerkiksi riippuen siitä, tutkitaanko asiaa rotilla vai suurella väestöjoukolla. Tutkimuksen tausta päätyy harvoin uutiseen, eikä uutta tutkimusta osata suhteuttaa jo olemassa oleviin. Partanen osoittaakin syyttävää sormea suurelta osin median suuntaan, klikkaushakuisen ravitsemusuutisoinnin vuoksi.

‒ Tiedemaailmassa saatetaan käydä debattia siitä, miksi tämä tutkimus näytti erilaisen tuloksen kuin kolmetoista aiempaa. Pohditaan esimerkiksi, poikkeaako tutkimusväestö geneettisesti verrattuna edellisiin tutkimuksiin, onko tutkimus tehty tarpeeksi laadukkaasti tai tulisiko toisenlaisilla laskentamenetelmillä erilaisia tuloksia. Sellaista ei toimittaja osaa debatoida eikä se kuulukaan uutiseen, Partanen pohtii.

Suomessa ruokaympäristö on muuttunut lyhyessä ajassa ja vallitsevan keskustelun valossa vaikuttaa siltä, että syömisestä on tullut hankalampaa. Partasen mukaan muutaman sukupolven aikana ruoan saatavuus ja maittavuus ovat kuitenkin monipuolistuneet. Ruoka on hänen mukaansa myös halvempaa nyt, kuin 60‒70-luvuilla.

90-luvun vaihteen sekä Euroopan unioniin liittymisen jälkeen ruoan valikoimat laajenivat Suomessa. Se lisäsi valinnanvapautta. Partasen mukaan vaurauden myötä ihmiset voivat nyt sanoa ruoalle ei, kun ennen syötiin sitä mitä oli. Esimerkiksi aatteiden, ekologisuuden tai arvojen vuoksi pystymme valitsemaan jotakin toista. 

Partasen mukaan yksi lähtölaukaus ruokakeskusteluun saattaa olla vuosien 2006‒2007 karppausbuumi sekä voi-sota. Karppauksessa välteltiin hiilihydraatteja ja voi-keskustelussa pohdittiin, onko parempi syödä voita vai margariinia. Ravitsemuksesta tuli kahvipöytien keskustelunaihe.

‒ Olisi kiinnostavaa tietää, ovatko ihmiset keskustelleet 80-luvulla päivittäin töissä ravitsemuksesta. Nyt se on koko kansan harrastus, hyvässä ja pahassa, Partanen naurahtaa.

RUOKA ON herkkä asia. Ruokakeskustelu on muuttunut osin tunneherkäksi, ja ruoka merkitseekin monelle erilaisia arvoja. Partasen mukaan ihmisillä on kova tarve itse päättää syömisestään. Esimerkiksi ravitsemussuositukset koetaan usein ahdistaviksi säännöiksi. 

‒ Eivät ravitsemussuositukset ole laissa kirjoitettuja, jokainen päättää lopulta itse, miten haluaa syödä, Partanen herättää.

Häneltä kysytään usein, minkälaisia ongelmia hänellä itsellään on ollut terveyden kanssa. Partasen mukaan ravitsemuksesta puhuttaessa pakkaa sekoittavatkin usein niin sanotut kokemusasiantuntijat. Nämä henkilöt ovat kokeneet jonkin ruoan tai ruokavalion parantavan ja mullistavan koko elämän ja haluavat julistaa sitä muillekin. Ravitsemusterapeutit taas ovat opiskelleet ja tutkineet sekä päätyneet alalle aivan kuten esimerkiksi lääkäritkin omalle alalleen.

‒ Kun kysyn, montako viipaletta juustoa henkilö laittaa leivän päälle tai miten suolisto toimii päivittäin, siinä mennään aika lähelle ihmisen ydintä. Ihmisen arvot ja koko elämän valinnat tulevat vastaanotolla keskusteluissa ilmi. Monille on myös yllätys, miten ihon alle henkilökohtaisten valintojen puiminen vastaanotolla menee, Partanen kertoo.

ERILAISET RUOKABUUMIT valtaavat nykyään usein keskustelut ja uutispalstat. Tällä hetkellä Suomessa käydään proteiinibuumia. Partanen uskoo buumien rantautuvan Suomeen usein Yhdysvalloista. Hyvin kirjoitetut amerikkalaiset lehtijutut innostavat myös suomalaisia toimittajia kirjoittamaan aiheista. Samalla myös elintarviketeollisuus reagoi nopeasti trendeihin ja sitä kautta kuluttajien tarpeisiin. Tälläkin hetkellä kaupasta voi ostaa mitä erilaisempia proteiinituotteita, kuten esimerkiksi maitoa, johon on lisätty proteiinia.

Partasen mukaan joillekin hänen vastaanotollaan käyville ihmisille tulee pettymyksenä se, että ravitsemusterapeutti ei kerrokaan tarkkoja ohjeita esimerkiksi siitä, montako leipäviipaletta saa syödä. Ihmiset toisaalta haluavat valinnanvapautta, mutta samalla myös johdatusta ja tarkkaa syyniä.

‒ Mietin, että onko syntynyt Kekkonen takaisin -tyyppinen reaktio, jossa ihmiset tarvitsevat tarkat säännöt syömiseen ja pettyvät, jos ohjeita ei annetakaan, Partanen hymyilee.

Keskustelu ruoasta on tällä hetkellä hyvin terveyskeskeistä. Partasen mukaan perusterveellinen ruokavalio ei vaadi kuitenkaan jatkuvaa viilausta. 

‒ On hyvä, että ihmisiä kiinnostavat terveelliset elämäntavat. Kuitenkin perusterveyden kannalta ultimaattiseen terveellisyyteen ei ole tarvetta. Onko menty jo överiksi, Partanen pohtii.

Ateriointi järjestykseen vaikka puhelimen avulla

➤ RAVITSEMUSTERAPEUTTI HANNA PARTANEN vinkkaa laittamaan puhelimeen muistutuksen siitä, milloin pitää syödä. Hänen mukaansa ateriarytmin löytäminen voi olla aluksi vaikeaa, jos siihen ei ole tottunut. Partanen kertoo myös, että välipalat kannattaa ostaa koko viikoksi jo maanantaina ja viedä mukana töihin mennessä.

– Välipalat kannattaa laittaa myös näkösälle. Poissa silmistä, poissa mielestä toimii myös päinvastaisesti tässä, hän avaa.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan laatiman Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 -julkaisun mukaan olisi hyvä syödä 5­‒6 kertaa päivässä. Säännöllinen ateriarytmi pitää veren glukoosipitoisuuden tasaisena, hillitsee nälän tunnetta ja suojaa hampaita reikiintymiseltä.

hyvinvointi
terveys
ruoka
Hanna Partanen
ravitsemusterapeutti
kuopio
ravinto
ruoka ja juoma
savolainen
ateriat
ruokatrendit
ravitsemustiede
keskustelu
ruokavalio

Saatat tykätä myös näistä jutuista