Geenejä suoraan

sydämeen

Teksti Digimag/Heta Jyrälä Kuva pixabay
Geenihoidosta saatu lupaavia tuloksia sepelvaltimotaudin hoidossa potilailla, joilla on yhä rasituksessa rintakipuja, vaikka kaikki voitava sepelvaltimotaudin hoitamiseksi on jo tehty.

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yksi Suomen yleisimmistä kuolinsyistä. Sepelvaltimotauti, kuten muutkin valtimotaudit, johtuvat useiden riskitekijöiden yhteisvaikutuksesta. Riskitekijöihin kuuluvat perintötekijöiden lisäksi ruuan rasvapitoisuus, rasvan laatu, korkea veren kolesterolipitoisuus, kohonnut verenpaine sekä tupakointi. Parantuneet elintavat sekä kehittyneemmät ennaltaehkäisy- ja hoitomenetelmät ovat vuosien varrella vähentäneet sepelvaltimotaudin esiintyvyyttä.

Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) ja A. I. Virtanen -instituutti ovat kehittäneet sepelvaltimotaudille uuden hoitomenetelmän, jossa geenihoidon avulla kasvatetaan sydämeen uusia verisuonia. Tutkimuksen tulokset julkaistiin European Heart Journalissa elokuussa. Sen pohjalta ollaan KYSin johdolla käynnistämässä laajempaa EU:n rahoittamaa tutkimusta, jossa on mukana kuusi muuta sydänkeskusta eri puolilta Eurooppaa.

- Hankkeeseen etsittiin uskottavat kumppanit, joilla on jo osaamista, kokemusta ja tietotaitoa geenihoitoihin tarvittavan spesifin katetrilaitteen käyttämisestä, kertoo tutkimusryhmästä vastaava professori Juha Hartikainen.

Geenihoito on tarkoitettu sellaisille potilaille, joille on jo tehty kaikki muut mahdolliset hoitotoimenpiteet. Mutta siltikään veri ei kierrä joillakin sydänlihaksen alueilla, sillä verisuonet ovat joko tuhoutuneet tai muuten surkastuneet. Koska suonia ei ole, ei niitä voida myöskään operoida ja rintakivut haittaavat jokapäiväistä elämää, kertoo professori Seppo Ylä-Herttuala

- Hoidossa otetaan mallia luonnosta, sillä hapenpuutteesta kärsivä sydänlihas osaa kasvattaa itsekin uusia verisuonia. Tätä kasvutekijää tuottavaa geenilääkettä voidaan valmistaa teollisesti ja ruiskuttaa paikallisesti huonosta verenkierrosta kärsivälle alueelle, Ylä-Herttuala avaa.

Verenkiertohäiriön paikka selvitetään tekemällä potilaalle sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja sydämen verenkierron PET-kuvantaminen. 

GEENITOIMENPITEISSÄ VERENKIERTOHÄIRIÖN paikka etsitään kolmiulotteisella kartoituslaitteistolla, joka on ikään kuin tietokonepeli. Katetrissa, jolla geeni ruiskutetaan sydänlihakseen, on anturi, jonka lähettämien koordinaattien perusteella toimenpiteen tekijä pääsee tarkastelemaan sydäntä kuin olisi itse sydämen sisällä. Näin geeni saadaan ruiskutettua oikeaan paikkaan. Hartikaisen mukaan yksi geenihoitokerta riittää ja viikon päästä sydämeen on kasvanut uusia verisuonia.

- Hoidon jälkeen ihmisen tulee lähteä liikkeelle, jotta veri alkaa kiertää. Kävelyn, hiihdon, vesijumpan tai muun rasituksen myötä elimistö saa signaalin, että näitä uusia suonia tarvitaan ja ne pysyvät auki, Hartikainen kertoo.

Tällä hetkellä sepelvaltimotautipotilaista, joilla lääkehoito ei tuo riittävää helpotusta, 90 prosenttia hoidetaan pallolaajennuksen avulla, jonka Hartikainen kertoo olevan noin tunnin mittainen toimenpide. Ohitusleikkauksella hoidetaan noin 10 prosenttia. Hän ei usko pallolaajennuksen tai ohitusleikkauksen jäävän historiaan uuden menetelmän myötä, sillä geenihoito on tarkoitettu täydentäväksi hoidoksi nimenomaan tilanteisiin, joissa potilas ei sovellu hoidettavaksi pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella.

- Käynnistyvässä EU-rahoitteisessa tutkimuksessa kukin keskus hoitaa 30 sepelvaltimotautia sairastavaa potilasta. Kussakin tutkimukseen osallistuvassa sairaalassa potilaita hoidetaan arviolta vuosittain 10, jonka jälkeen on vielä vuoden seuranta. Tutkimusmateriaali tulee olemaan valmis 4–5 vuoden päästä, kertoo Ylä-Herttuala.

Potilas voi osallistua tutkimukseen kahta reittiä: joko oman hoitavan lääkärin lähettämänä tai ottamalla itse yhteyttä tutkimusryhmään. Vaikka potilas itse ilmoittautuisi, varmistetaan tämän hoitavalta lääkäriltä vielä kannanotto tutkimukseen osallistumiseen.

 

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI
Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS)
Puijonlaaksontie 2, 70210
Kuopio, p. 017 173 311
www.psshp.fi

 

terveys
hyvinvointi
kuopio
kys
geenihoito
sepelvaltimotauti

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva