Elämäntapana itsekuri

Teksti: Noora Hyvönen Kuva: Body-lehti
”Fitness for life” –lausahdus on tullut tutuksi viime vuosina kauneusihanteiden muuttuessa ja lajin herättäessä yhä enemmän kiinnostusta. Kilpatasolla pärjääminen vaatii kuitenkin kovaa luonnetta, sillä kyse on jostain aivan muusta kuin kivasta kesäkunnosta.

Siilinjärveläinen Katja Hyvärinen hurahti fitnekseen noin vuosi sitten harrastettuaan sitä ennen pitkään triathlonia ja kestävyysjuoksua. 

- Olin käynyt katsomassa fitnesskilpailuja ja ollut aivan liekeissä. Ajatellin, että tuolla minäkin haluan joskus olla. Vuosi sitten oli oikea aika vaihtaa lajia. Kestävyysurheilu oli aiheuttanut rasitusvammoja, ja toisaalta olen jo sen ikäinen, että oli korkea aika aloittaa mikäli haluan tätä tosissaan kokeilla, kertoo 36 –vuotias Hyvärinen.

Hyvärisen valttina oli triathlonin kautta saavutettu hyvä kunto ja lihaksisto. Marraskuussa 2013 hän uskaltautui irrottautumaan aiemmin rakkaasta kestävyysharjoittelusta ja siirtyi fitneksen kilpavalmennusryhmään.

- Oma lajini on bikinifitness, jossa haetaan tasapainoista, treenattua vartalokokonaisuutta, jossa naiselliset muodot tehdään lihaksilla. Ihanteena on niin sanottu X –vartalo, jossa vyötärö on kapea. Bikinifitneksessä myös ihon kunnolla, hiuksilla ja kasvoilla sekä lavaesiintymisellä on merkitystä, ja nimenomaan kokonaisuus ratkaisee. Rasvaprosenttimme on 10–12, selventää Hyvärinen.

- Bodyfitneksessä rasvan määrä on vielä pienempi ja lihakset erottuvat vielä selkeämmin.

KILPAFITNESS ON todella rankka laji, joka vaatii kovaa itsekuria, itsevarmuutta sekä innostusta terveellisiin elämäntapoihin. Verrattuna muiden urheilulajien edustajien syömiseen fitnesskilpailijoiden ruokavalio on äärimmäisen tiukka: ravinto ei ole vain treeneissä jaksamista varten, vaan muodostaa erottamattoman osan lajin kokonaisuutta.

TERVEYTTÄ VAI HULLUUTTA?

Fitneksen suosio on kasvanut viime vuosina. Siitä on tullut muoti-ilmiö, ja kauneus-
ihanteet ovat siirtyneet laihasta lihaksikkaaseen. Kuntourheilijan kannattaa poimia fitneksestä säännöllinen ruokailu ja liikunta sekä puhtaiden raaka-aineiden suosiminen ravinnossa osaksi terveellistä elämäntapaa. 
- Eihän dieettikaudella ole mitään tekemistä hyvinvoinnin kanssa. Sen sijaan en ole koskaan ollut niin terveenä kuin harjoittelukaudella. Mitään sairauksia ei ole ollut, ja olo tuntuu vahvalta, kertoo Katja Hyvärinen.
Harjoittelukaudella energiataso pidetään jatkuvasti hyvänä, ja ruokaa syödään oikeassa suhteessa harjoittelumäärään. Dieetistäkään ei silti ole vaaraa oikeanlaisessa valmennuksessa olevalle kilpaurheilijalle.

- Treeni ei yksin riitä, vaan ruokavalion ja dieetin osuus on tärkeä. Joka ikinen annos on punnittu ja tarkkaan suunniteltu ravintosisältöä ja kalorimäärää myöten. Harjoituskaudella energiaa saa aivan riittävästi, mutta dieetin aikana kalorimäärää lasketaan ja silloin energiataso on koko ajan alhaalla. Treenit on kuitenkin vedettävä kuten muulloinkin. Viimeisellä viikolla ennen kilpailuja esimerkiksi hiilihydraatteja ei syödä ollenkaan, kuvailee Hyvärinen.

- Lisäproteiinin syön jauheena, muuten ravinto on aivan normaalia, terveellistä ruokaa. Se tosin koostuu hyvin puhtaista raaka-aineista: liha lihana ja kasvikset kasviksina, ei mitään ylimääräisiä kastikkeita.

Hyvärinen kertoo harjoittelevansa kuutena päivänä viikossa. Tunnista puoleentoista tuntiin kestävien, viitenä päivänä tehtävien punttitreenien lisäksi viikko koostuu juoksulenkeistä ja hiit –treenistä (High Intensity Interval Training eli korkeatehoinen intervalliharjoitus) sekä palauttelupäivästä.

FITNEKSESSÄ KAIKKI on pitkälle ennalta suunniteltua ja elämäntavat tiukkoja. Hyvärinen sanoo tekevänsä ruoka-annoksensa aina etukäteen, eikä esimerkiksi alkoholia sisältävät illanvietot kuulu fitnesskilpailijan elämään.

- Toki laji vie aikaa, mutta tämän aloittaessani sovin perheeni kanssa, että muiden elämään fitness ei vaikuta. Perheeni syö aivan normaalisti, ja lapsilleni leivon jopa enemmän kuin ennen. Kai se tuoksu jotenkin korvaa sitä ettei itse voi syödä leivonnaisia, nauraa Hyvärinen.

- Olen myös yrittäjä. Kaikki on ajankäytön suunnittelusta kiinni – en koe, että fitness veisi minulta liikaa aikaa.

Monet bikinifitneksessä kilpailevista ovat alle 30 –vuotiaita. Bodyfitneksessä sen sijaan näkee enemmän myös vanhempia kilpailijoita. Hyvärinen muistelee, että varsinkin alussa tuloksia sai nopeasti, mutta huomauttaa lähtötason vaikuttavan paljon myös tässä.

- Itse lähdin tähän hakemaan omia rajojani. Olen nyt eri tavalla hyvässä kunnossa kuin triathlon –aikoinani!

bikinifitness
fitness

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva