Arjen apuvälineitä

ikäihmisille

Teksti: Saara Heiskanen Kuvat: Respecta Oy
Voimassa olevalla vanhuspalvelulailla pyritään parantamaan ikääntyvän väestön asemaa ja hyvinvointia. Yhtenä tavoitteena on tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään. Toimintakyvyn ylläpitämiseen ja päivittäisten askareiden hoitamiseen onkin saatavilla monenlaisia apuvälineitä sekä turvallisuutta edistäviä hälytysjärjestelmiä.

Ikäihmisillä on monesti rajoittunut toimintakyky. Tällöin tarvitaan myös apua päivittäisiin arkiaskareisiin. Erilaisten pienapuvälineiden avulla esimerkiksi ruoanlaitto, ruokailu, tavaroiden nostaminen sekä pukeutuminen on helpompaa.

- Useat apuvälineet auttavat esimerkiksi yhdellä kädellä toimivia henkilöitä, tai kun käsivoimat ovat heikentyneet. Esimerkkeinä keittiön apuvälineistä ovat pysty- ja lenkkikahvaiset veitset sekä muut erikoismuotoillut ruoanlaiton apuvälineet, tölkkien ja pullojen avaajat, putkilonpuristimet, otekahvat, erityisaterimet, -lautaset ja -mukit sekä tarjottimet, fysioterapeutti Sari Meriläinen Respectalta kertoo.

Pystykahvaiset veitset vähentävät ranteen kuormitusta. Veistä käytettäessä ranne voidaan pitää suorana ja käyttää hyväksi käsivarren lihaksia. Lenkkikahvaiset veitset ovat puolestaan muotoiltu sormille istuvaksi, eikä kahvaa tarvitse näin puristaa. Tölkkien ja pullojen avaajilla aukeaa vaivatta erilaisilla mekanismeilla toimivat säilyketölkit, lasipurkit sekä pullot. Putkilonpuristimet helpottavat nimensä mukaisesti erilaisten putkiloiden käsittelyä, kuten vaikkapa hammastahnatuubin käyttöä. Erityisaterimista löytyy muun muassa taivutettavia, luistamattomia ja uritettuja ruokailuvälineitä. Saatavana on myös normaalia painavampia ruokailuvälineitä, jotka ovat omiaan henkilöille, joiden kädet tärisevät. Juomista helpottamaan on olemassa esimerkiksi nokallisia ja kahvallisia mukeja. Reunalliset lautaset sekä lautasiin kiinnitettävät renukset puolestaan helpottavat ruoan poimimista.

MUIHIN KODIN pienapuvälineisiin lukeutuvat esimerkiksi tarttumapihdit, joilla tavaroiden nostaminen lattialta ja ylhäältä on helpompaa. Tarttumapihtejä on olemassa kahdella eri toimintaperiaatteella toimivia. Aktiiviset pihdit vaativat käyttäjältä normaalia käsien puristusvoimaa ja sormien liikelaajuutta. Passiiviset pihdit ovat puolestaan tarkoitettu henkilöille, joiden käsien puristusvoima on selkeästi heikentynyt.

Pukeutumista helpottamaan on saatavana muun muassa sukanvetolaitteita, nappikoukkuja, vetoketjunvetimiä sekä erilaisia kenkälusikoita. Kyseisillä apuvälineillä voidaan korvata sorminäppäryyttä tai helpottaa kumartumista vaativia tehtäviä.

- Esimerkiksi sukanvetolaite on omiaan henkilöille, joilla selän tai lonkkien liike on rajoittunut, Meriläinen mainitsee.

Peseytymiseen ja wc-toimintoihin on myös saatavana apuvälineitä.

- Esimerkiksi tukikaiteet, suihkutuolit sekä wc-koroterenkaat voivat olla avuksi, jos käyttäjällä on ongelmia tasapainon ja liikkuvuuden kanssa.

TURVALLISUUTTA EDISTÄVIIN hälytysratkaisuihin lukeutuvat perinteisten ikäihmisille suunnattujen turvarannekkeiden ja turvapuhelinten lisäksi käyttäjästä riippumattomat valvonta- ja hälytysjärjestelmät. Monesti esimerkiksi turvaranneke luo käyttäjälleen mielikuvan valvonnan alla olosta ja näin sitä ei haluta aina käyttää. Tähän ongelmaan on olemassa ratkaisu. Seniortekin kehittämässä Hoivaturva valvonta- ja hälytysjärjestelmässä on erillinen yksikkö, joka voidaan sijoittaa osaksi sisustusta, eikä siihen liity näin vahvaa mielikuvaa valvottuna olemisesta. Kyseinen järjestelmä voidaan ohjelmoida ilmoittamaan normaalista poikkeavista toiminnoista, kuten kaatumisista ja liikkumattomuudesta, yhteyshenkilölle. Järjestelmä mahdollistaa myös puheyhteyden hälytyksen yhteydessä. Lisäksi laitteeseen voidaan liittää vaikkapa murtohälytys, palo- ja jäätymisvaroitus sekä muistutus lääkkeiden ottamisesta.

apuväline

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva