Apua
henkiseen 
hätään

Teksti Digimag/Heta jyrälä Kuva Pixabay
Jokainen meistä kokee elämänsä aikana erilaisia kriisejä. Toiset kestävät ne paremmin ja toiset tarvitsevat enemmän rinnalla kulkijaa ja keskusteluapua.

Kriisit voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: kehityskriiseihin, elämänkriiseihin ja äkillisiin kriiseihin. Kehityskriisit ovat tavallisia, ja ne aiheutuvat elämän luonnollisista ja valoisistakin tapahtumista. Nuorempana kehityskriiseihin voivat kuulua esimerkiksi kehon muuttuminen, myöhemmin opiskeluiden päättyminen, lapsen syntymä, työpaikan vaihtaminen tai eläkkeelle jääminen. 

Elämänkriisit syntyvät hitaammin, esimerkiksi kasautuneesta stressistä, työuupumuksesta tai vaikkapa pitkään kestäneestä parisuhdekriisistä. Kriisi voi syntyä myös pitkittyneestä koulunkäyntiin tai perheeseen liittyvästä ongelmasta, kuten vanhempien erosta tai työttömäksi jäämisestä.

Äkilliset kriisit ovat rajuimpia tilanteita. Ne ovat traumaattisia tapahtumia, jotka aiheuttaisivat kenelle tahansa suurta kärsimystä. Tällaisia voivat olla onnettomuuden tai rikoksen uhriksi joutuminen, läheisen äkillinen kuolema tai muu asia, jota itselle ei pystynyt ennustamaan tapahtuvaksi. Äkillinen tapahtuma johtaa turvallisuudentunteen järkkymiseen.

Ihmisen biologiasta kumpuavat puolustusjärjestelmät ovat luonnollinen syy sille, että ihmisen toimintakyky muuttuu, kun elämässä tulee vastaan uhkaava tilanne. Kun ihmisen arjessa tapahtuu jotain uutta ja vaikeasti käsiteltävää, voi tilanne muodostua henkilökohtaiseksi hädäksi. Jokainen selviytyy tilanteesta omalla tavallaan ja tahdillaan. Kyky käsitellä vaikeita elämäntilanteita on yksilöllinen.

KRIISIT OVAT henkilökohtaisia asioita, joten kukaan ulkopuolinen ei voi määritellä mikä on kenellekin kriisi. Uusien tilanteiden tullessa apua saa kriisityöntekijältä, joka kulkee asiakkaan rinnalla ja osoittaa myötätuntoa. Hänen tehtävänsä on kuunnella, keskustella ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta, jotta ihminen saa kasatuksi itsensä. Samalla ihminen saa ymmärrystä omasta reagointitavastaan ja tilanteen hyväksyminen helpottuu.

Monia auttaa jo yksi keskustelukerta ammattilaisen kanssa. Jo ensikäynnillä olo voi helpottaa, sillä ulkopuolisen kertomana ymmärtää paremmin, että yllättävästä tilanteesta hätkähtäminen on aivan normaalia. Moni pystyy jatkamaan elämäänsä omin avuin ja palaamaan töihin tai opintoihin ilman pitkiä sairauslomia. Yhden kriisikokemuksen jälkeen elämän seuraavasta kriisistä on usein helpompi selvitä.

Kriisejä on aina, ja kriisitilanteissa apua kaivataan yleensä nopeasti. Suomen Mielenterveysseura ylläpitää valtakunnallista kriisipuhelinta ja muun muassa Kuopion kriisikeskusta. Kriisipuhelin on avoinna arkisin kello 09–07 ja viikonloppuisin ja juhlapäivinä kello 15–07. Soittaminen maksaa tavallisen operaattorimaksun verran. Sinne voi soittaa mistä tahansa asiasta: ihmissuhteista, yksinäisyydestä, huolesta läheistä kohtaan tai työhön liittyvistä asioista. Kriisikeskuksesta saa maksuttoman tapaamisajan soittamalla, ilman lähetettä. 

Lähteet: mieli.fi, mielenterveystalo.fi

kriisi
henkinen
hyvinvointi
mielenterveys
hätä
puhuminen
terapia
elämä
ahdistus
keskustelu
ihmissuhteet
yksinäisyys
huoli

Muita saman alan yrityksiä

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva