Liikenteen päästöt kuriin biopolttoaineilla

TEKSTI NMT/jere lehtonen Kuvat pixabay, shutterstock
Liikenteen osuus kasvihuonepäästöistä on merkittävä. Näitä päästöjä pyritään vähentämään lisäämällä biopolttoaineiden osuutta liikenteessä.
Viisaampaa resurssien käyttöä

 

KUOPION KAUPUNKI HALUAA olla jätteetön, hiilineutraali ja globaalisti kestävän kulutuksen kunta. Kaupunki hyväksyttiin viime vuonna resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien FISU-verkostoon (Finnish Sustainable Communities), jonka tavoitteet on määrä saavuttaa vuoteen 2050 mennessä.
Verkoston tavoitteet on jaoteltu Kuopiossa kuuteen teemakokonaisuuteen, joissa haetaan uusia keinoja elää ja tehdä liiketoimintaa kestävämmin.

1 - Energiantuotannon ja -kulutuksen siirtyminen uusiutuviin luonnonvaroihin.

2 - Laadukkaiden viher- ja virkistysalueiden huomioiminen kaupunkisuunnittelussa sekä viisaan liikkumisen kehittäminen.

3 Uusien kulutusmallien sekä kierrätysmateriaalien hyödyntäminen liiketoiminnassa.

4 - Lähiruuan hyödyntäminen ja ruokahävikin vähentäminen.

5 - Juomaveden ja luonnonvesien turvaaminen sekä kestävien vesivarantojen käytön kokonaisuus.

6 - Hyvinvointia luonnosta tuo esille luonnon hyvinvointivaikutukset sekä luontokasvatuksen merkityksen ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisen.

 

Tavoitteet ja toimenpiteet laaditaan yhdessä sidosryhmien kanssa. Kuopiossa projektia koordinoi Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa -hanke (KierRe). Hanke on kaksivuotinen, ja se käynnistyi vuoden 2017 alussa. Resurssiviisautta koskeva ohjelma tuodaan lokakuussa ympäristö- ja rakennuslautakunnan käsiteltäväksi, jonka jälkeen se viedään kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi.

Biopolttoaineet ovat biomassoista jalostamalla saatavia liikenteessä käytettäviä polttoaineita, kuten bioetanoli ja biodiesel. Laajemmassa merkityksessä biopolttoaineista voidaan puhua myös ylipäänsä energiantuotannossa käytettävästä biomassasta, kuten vaikkapa metsähakkeen poltosta lämpövoimaloissa, mutta esimerkiksi lainsäädännössä liikenteessä käytettävistä biopolttoaineista puhutaan nestemäisinä.

BIOPOLTTOAINEET VOIDAAN jakaa ensimmäisen ja toisen sukupolven biopolttoaineisiin valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden perusteella. Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineissa käytetään elintarviketuotantoon soveltuvia raaka-aineita. Toisen sukupolven polttoaineiden raaka-aineina käytetään pääasiassa yhdyskuntajätteitä tai muiden teollisuusalojen prosesseista syntyviä tähteitä. Maailmalla käytetyimpien biopolttoaineiden, kuten etanolin ja  biodieselin, raaka-aineita ovat sokeriruoko, maissi, soija, auringonkukansiemenet, puuhake, selluloosa ja öljypalmu.

NESTEMÄISTEN BIOPOLTTOAINEIDEN etu on siinä, että niiden käyttö onnistuu nykyisellä polttomoottoriteknologialla, eikä siten vaadi suuria infrastruktuurimuutoksia, joita vaikkapa sähkön tai biokaasun käyttöönotto liikenteessä edellyttäisi.

– Lyhyellä aikavälillä biopolttoaineet ovat nopein ja kustannustehokkain keino vähentää liikenteestä syntyviä kasvihuonepäästöjä. Varsinkin raskaassa liikenteessä fossiiliperäinen diesel voidaan korvata biodieselillä, joka toimii autoilijan näkökulmasta aivan samalla tavoin kuin mineraaliöljystäkin valmistettu diesel, sanoo Energiaviraston uusiutuvan energian ryhmän johtaja Pekka Ripatti.

– Pitkällä aikavälillä voi olettaa liikenteeseen tulevan muitakin käyttövoimalähteitä, kuten esimerkiksi sähköautoja. Meillä Suomessa autokanta kuitenkin uusiutuu hitaasti, eikä sähköautoiluun siirrytä hetkessä. Sitä voi sitten miettiä, että onko kansantaloudellisesti järkevää, että jakeluvelvoitelaki vangitsee meidät polttomoottoriteknologiaan, Ripatti pohtii.

Jakeluvelvoitelaki velvoittaa, että tietty prosenttimäärä liikennepolttoaineiden jakelijoiden kuluttajille toimittamasta kokonaisenergiamäärästä koostuu biopolttoaineista. Vuonna 2008 säädetyssä laissa määriteltiin vuosittain kasvava velvoite, jonka on määrä saavuttaa 20 prosenttia vuonna 2020.

Vuonna 2017 jakelijoiden toimittamasta kokonaisenergiamäärästä biopolttoaineiden osuuden tulee olla 12 prosenttia. Laki on osa Suomen ilmastotavoitetta, jossa uusiutuvan energian on määrä korvata fossiilisia polttoaineita 15 prosentilla kokonaisenergiantuotannosta vuoteen 2020 mennessä.

– Liikenne ei kuulu päästökauppasektorille, vaikka sen merkitys päästöjen vähentämisessä on suuri ja fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna biopolttoaineiden käytöllä päästövähenemät ovat huomattavat. Riippuen polttoaineesta, sen valmistustavasta ja raaka-aineesta, kasvihuonepäästöt vähenevät reilusti yli 50 prosenttia. Prosessitähteistä valmistettavien polttoaineiden osalta päästöjen tarkkailu aloitetaan virallisesti keräilypaikalta.

Pyrolyysitekniikalla päästään parhaimmillaan jopa 90 prosentin päästövähennyksiin, Ripatti sanoo.

PYROLYYSI ELI kuivatislaus on menetelmä, jossa polttoainetta saadaan valmistettua biomassasta kuumentamalla. Prosessissa biomassa kuumennetaan hapettomissa olosuhteissa 500‒600 asteen lämpötilaan, jolloin se höyrystyy. Jäähtyessään kaasut tiivistyvät pyrolyysiöljyksi.

Biopolttoaineiden valmistus on edelleen jonkin verran kalliimpaa verrattuna perinteisiin polttoaineisiin, joten yhteiskunta tukee niiden valmistusta verotuella eli soveltamalla niihin alhaisempaa valmisteverokantaa. Suomessa biopolttoaineiden käytön lisäämisessä on mahdollisuus hyödyntää sekä maailmanmarkkinoilla että kotimaassa tuotettuja biopolttoaineita.

Vielä lähivuosina bensiiniin sekoitettava etanoli tuodaan pääosin EU:n ulkopuolelta, lähinnä Brasiliasta, mutta kotimainen jäte- ja tähderaaka-aineisiin perustuva tuotanto lisääntyy jatkuvasti.

– Suomessa Neste Oil ja UPM-Kymmene ovat kaksi suurinta nestemäisten biopolttoaineiden valmistajaa, Ripatti sanoo.

– Valmistuksessa käytetään metsäteollisuuden, kemianteollisuuden ja elintarviketeollisuuden muuhun kelpaamattomia tähteitä. Myös palmuöljyä tuodaan Suomeen raaka-aineeksi, mutta sen käyttö on ollut vähenemään päin, Ripatti kertoo.

 

Liikenne
Bio
Biopolttoaineet
autoilu
Öljy

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva