Kasvavalle Kuopiolle 
Suomi 100
-juhlavuosi
on yhteinen
hanke

Tämä on suuri juhlavuosi Kuopiolle ja koko maallemme. Kuopio on eläväinen kaupunki, joten meille on luontevaa juhlistaa Suomen itsenäisyyden sataa vuotta monipuolisten tapahtumien merkeissä.

Kaupunki tukeekin tänä vuonna tapahtumien järjestämistä muun muassa kulttuurin, liikunnan, taiteen ja musiikin saroilla. 
Kuopion pitkästä historiasta kertoo, että kaupungistamme löytyy etsimättäkin lukuisia itsenäistä Suomea vanhempia rakennuksia. Torilla voi katsella vuonna 1902 valmistunutta Kauppahallia ja 1904 rakennettua Kansallis-Osake-Pankin taloa. Kuopion kaupungintalo rakennettiin 1882–1885.

Kuopion tarina on kasvun tarina. Suomen itsenäistyessä Kuopiossa asui vajaat 20 000 ihmistä. Kivitalojen rakentaminen kaupunkiin ja autoliikenteen aloittaminen modernisoivat Kuopiota ja antoivat sille suuren kaupungin tuntua.
Koulutuksen ja opiskelijoiden kaupunki Kuopiosta tuli viimeistään 1972, kun kaupunkiin perustettiin yliopisto. Yliopisto on edelleen keskeisessä roolissa 
Kuopioon kasvaneessa hyvinvointi- ja terveysosaamisen keskittymässä ja tuo kaupunkiimme elinvoimaa ja uusia opiskelijoita kaikkialta Suomesta ja maailmalta. Olin itsekin töissä yliopistolla ennen valintaa kaupunginjohtajaksi.
1972 myös KYSistä tuli yliopistollinen sairaala, kun yliopistossa käynnistettiin lääketieteen opetus. Yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta sijaitsee Kuo-
piossa, mikä korottaa kaupunkimme profiilia terveysosaamisen saralla. KYS on myös yli 4 000 työntekijällään merkittävä työllistäjä ja siksikin tärkeä osa Kuopion kasvua.
Kasvu loi tarpeen rakentaa uusia asuinalueita. Ensimmäisenä Puijonlaaksoon, sen jälkeen asuinalueita on kaavoitettu ja rakennettu kaikkiin ilmansuuntiin. Ja rakennetaan jatkossakin. Saaristokaupungin valmistumisen jälkeen seuraava Kuopion tiikerinloikka on Savilahti. Savilahdesta tulee nykyaikainen osaamisen keskus kivenheiton päässä keskustasta. Siellä yhdistyvät miellyttävä ja turvallinen asuminen, työnteko ja opiskelu.
Välipalana uusien asuinalueiden rakentamisen välillä käynnistämme niin sanotun keskustan renesanssin. Se tarkoittaa useiden rakentamis- ja uudistuskohteiden liikkeelle lähtöä aivan Kuopion torin tuntumassa. Nykyaikaisella ja elämää pöhisevällä torilla yhdistyvätkin hienosti mennyt, nykyinen ja tuleva.

Historiallisen virstanpylvään kohdalla on kiintoisaa katsoa tulevaisuuteen. Miltä Kuopio näyttää, kun täällä juhlitaan Suomen itsenäisyyden 200 vuotta?
Kovin tarkasti en uskalla lähteä arvailemaan, mutta jotakin voimme tulevaisuudesta ennakoida. Uskoisin, että Kuopion kasvu jatkuu tasaisena tulevaisuudessa, sillä kaupungissamme on kaikki kasvun edellytykset: osaavaa työvoimaa, opiskelupaikkoja, monipuolisesti eri alojen työpaikkoja, miellyttävä ja luova ilmapiiri, kaunista ja houkuttelevaa luontoa – vain muutamia mainitakseni.

Matkailu tulee jatkossakin olemaan kasvava toimiala, ja elintason kasvaessa globaalisti yhä useammilla ihmisillä on mahdollisuus nähdä maailmaa. Euroopasta löytyy lukuisia kuuluisia kylpyläkaupunkeja, ja Islanti on osannut tehdä kuumista lähteistään matkailuvaltin. Voisiko Kuopio vetää matkailijoita saunoihin ja kesämökeille? ”Kuopio – cottage capital of the World”.
Kuopio ei ole vain kaupunki, vaan myös yhteisö. Sen yhteisön teemme me kaikki, yhdessä. Samoin Suomi 100 -juhla Kuopiossa on yhteinen hankkeemme, johon kaikki voivat osallistua, ja monista tapahtumista löytyy jokaiselle jotakin kiinnostavaa. Vietetään ikimuistoinen juhlavuosi. Yhdessä. 

- Petteri Paronen
Kuopion kaupunginjohtaja

 

Kuopion kaupunki
Petteri Paronen
kuopio
kaupunginjohtaja
Vaikuttaja
Suomi 100