Roma: Keittiö on elämäni

Teksti ja kuva Anu Janttonen
Italialaissyntyisen kulinaristin kotona pastaa syödään vain pari kiloa vuodessa.

Italiasta, Ferraran maakunnasta kotoisin oleva Renzo Roma aloitti leipomotyöt jo 10-vuotiaana. Päivittäinen työaika oli noin 12 tuntia. Armeijan jälkeen hän työskenteli Milanossa arkisin edustajana ja viikonloppuisin baarimestarina kehitellen omia juomasekoituksiaan. Hän kertoo rakastaneensa aina ravintola-alaa muttei ajatellut tulla kokiksi. 

 - Saavuimme vaimoni Anjan kanssa Kuopioon vuonna 1972. Alku oli todella vaikeaa: kieli, kulttuuri ja työn saanti. Olin ensimmäisiä ulkomaalaisia täällä. Etsiessäni yhtä sanaa sanakirjasta kului siihen puoli tuntia. Niinpä päätin, että puhun mitä puhun ja opin mitä opin. Minun on kuitenkin helppo luoda kontakteja, ja sain onnekseni konsulentin työn leipomoyrityksestä. 

RENZO TOIMI 1980-luvulla vähän aikaa ravintolayrittäjänä, minkä jälkeen hän piti pientä  lounaspaikkaa tehden 16-tuntisia päiviä. Myöhemmin hän ryhtyi pitopalveluyrittäjäksi, jolloin aukeni mahdollisuus ideoida, kokeilla ja kehittää reseptejä.
Vuonna 2011 näiden kokeilujen pohjalta syntyi kirja ”Festa della Cucina - Juhlat keittiössä”. Monissa ruoissa on peruja Emilia-Romagnan makumaailmasta, mutta näiden vuosien jälkeen savolaisetkin raaka-aineet maistuvat. 

 - Halusin yhdistää suomalaisia ja italialaisia aineksia sekä makuja. Kirjaa varten tein yli 200 ruokakokeilua. Välillä on hyvä maistaa jotakin erikoista ja luoda ateriasta juhlahetki, hän korostaa.

TÄRPIT : KUOPIO
Oma koti
”Rauhaa ja vapautta.
Satama
”Nautinnollinen paikka kävelyille.”
Puijon metsät
”Siellä syntyy runoja.”

Ruoka tarvitsee Renzon mukaan kolme asiaa: rakkautta, aikaa ja rahaa. Ruoanvalmistus vaatii paneutumista, käsityötä ja ensiluokkaisia raaka-aineita. Siksi hyvä ruoka myös maksaa. Kodin piharakennuksessa sijaitsee parempi kotikeittiö, jossa hän loihtii annokset ja vie ne sitten asiakkaan luokse.

 - Valmistan kaikki ruoat itse, palvelen asiakkaat ja, tottakai, laulan samaan hintaan. Yritän parhaani ja toivon, että asia-
kas pystyy arvostamaan sitä. En tee tätä pelkästä rahasta. Nykyisin suurin osa ihmisistä syö joka päivä lähes samaa ruokaa. Kaikki vain eivät osaa laittaa eivätkä arvosta hyvää ruokaa. Se on ikävää, mutta totta, hän pahoittelee.

ITALIAN LÄMMIN ilmasto kypsyttää Renzon mielestä vihannekset maukkaammiksi, mutta suomalaista lihaa hän pitää parempana.

Ruoanvalmistuksessa hän käyttää enemmän voita kuin oliiviöljyä: voi on pehmeämpää ja antaa täyteläisen maun ruokiin. Oliiviöljy käy muun muassa salaatteihin ja leipään. 

 - Bravuurini on grissinien (leipätankojen) valmistus, joka on täysin käsityötä. Teen myös erittäin hyvää lasagnea, samoin spagettia valkosipulilla. Oma reseptini on lisäksi merilohi Pernod-liköörin ja kerman kanssa; siinä on pehmeä ja erinomainen maku. Herkkuani on risotto, josta suomalaiset eivät tunnu pitävän. Sen sijaan pastaa syön vaimon kanssa vain pari kiloa vuodessa, hän nauraa.

Renzon joulupöytään kuuluvat Ferraran cappeletit (täytetty pasta), joita hän on syönyt joka joulu 65 vuoden ajan. Rakas vaimo valmistaa niitä hänelle. Joulun tekevät myös hyvä viini, kalkkuna sekä oma Pane Natalizio eli Renzon joululeipä. Niitä hän leipoo lahjaksikin.

 - Olen pian 70-vuotias. Olen taistellut paikkani elämässä, vaikken ole kouluja paljon käynytkään. Rakastan ruokaa, laulan, lenkkeilen ja kirjoitan runoja. En ymmärrä tietokoneista enkä tekniikasta mitään- mutta voin sanoa, että olen tyytyväinen ja onnellinen mies.

Renzon aikajana
1944
Synnyin Italiassa, Ferrarassa.
1954
Aloitin leipurina.
1960
Tapasin tulevan vaimoni Riminissä.
1972
Muutimme Kuopioon.
1978
Pääsin Trubelle töihin.
1986
Ryhdyin ravintolayrittäjäksi.
2011
”Juhlat keittiössä” -kirjani ilmestyi.
Italia
ruoka

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva