Pulkkinen:

Maakunnan sovittelija

Teksti: Rieti Jauhiainen Kuva: Jouni Vepsäläinen
Matti Pulkkinen johti Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriä sen perustamisesta lähtien yli kahden vuosikymmenen ajan. Yliopistotasoisen sairaalan ylläpito muuttuvassa kuntakentässä vaati peliälyä ja kaukokatseisuutta.

Viiden vuoden lakiopintoja Helsingissä lukuun ottamatta Matti Pulkkisen koti on puolitoistavuotiaasta asti ollut Kuopiossa.

- Palasin takaisin 1972. Ensimmäinen lapseni syntyi samana päivänä kun sain paperit, hymyilee Pulkkinen.

Työskenneltyään ensin kaksi vuotta eri tehtävissä verotoimistossa, Pulkkinen aloitti silloisen Kuopion yliopistollisen keskussairaalan yleissihteerin virassa, joka piti sisällään hallituksen ja valtuuston sihteerin ja lakimiehen tehtävät.

- 1979 avautui hallintojohtajan viransijaisuus. Vuoden jälkeen tulin valituksi itse ja nimikekin muuttui sairaalanjohtajaksi.

80-luvun lopulla maassamme alettiin puhua kuntien yhteisistä sairaanhoitopiireistä ja Savossakin maakuntaliitto asetti asiantuntijaryhmän pohtimaan tilannetta. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri perustettiin ensimmäisten joukossa 1990 ja sen johtajaksi nimitettiin Pulkkinen. Piirin johtajan ja talousjohdon lisäksi kunnat halusivat vielä erikseen sairaalalle omat johtajat.

TÄRPIT : KUOPIO
Satama
”Se on todella hieno paikka nimenomaan kesäaikaan, oikea helmi. Tykkään kävellä siellä usein.”
Tahko
”Siellä on oma tunnelmansa. Harrastan golfia ja hiihtoa ja meillä on siellä pieni vapaa-ajanasunto.”
Puijon alue
”Upeat ulkoilumaastot ja yleensäkin keuhkot kaupungin keskellä.”

- Pelättiin liikaakin Kuopio-keskeisyyttä, mutta yhden vaalikauden jälkeen tehtäviä ymmärrettiin yhdistää. Monesti uuden organisaation aikaansaamiseksi on annettava eri näkökohdille periksi ja tehtävä tarvittavat muutokset sitten myöhemmin, Pulkkinen toteaa.

Johtajauransa aikaisista tapahtumista Pulkkinen nostaa Harjamäen sairaalan lakkauttamisen ja samanaikaisen psykiatrisen hoidon murroksen. Uusien mallien hakemisesta hän nostaa hattua myös Siilinjärven päättäjille, sillä kyseessä oli vahva työpaikkakeskus.

- Kunnat eivät pystyisi sellaista painolastia enää maksamaan. Säilyttävä hoitostrategia oli muutenkin aikansa elänyt, suljettiin ihmisiä turhanpäiten. Muutos on ollut äärimmäisen tärkeä, korostaa Pulkkinen.

Viimeisin suuri asia oli Kaarisairaalan rakennuspäätös, jolla Pulkkinen näkee turvatun yliopistosairaalan säilymisen Kuopiossa.

- Asia hyväksyttiin yksimielisesti ja silloin varmistettiin hyvä tulevaisuus koko Itä-Suomen terveydenhuollon keskuksena. Tällä on myös symbolista merkitystä.

Eläkepäivillään sairaalaneuvos ei ole kokenut tyhjyyden tunnetta. Kymmenen ikämiesten jalkapallon SM-kultaakin aikoinaan voittanut Pulkkinen seuraa aktiivisesti urheilua, talouselämää ja politiikkaa.

- Ei minulla ole ollut sopeutumisvaikeuksia eläkkeellä olon suhteen, Pulkkinen naurahtaa.

- Luen paljon esimerkiksi muistelmia ja kausikortit löytyvät niin futis- kuin lätkäkatsomoonkin. Hiihdän ja golfia pelaamme vaimoni kanssa vähintään 50 kierrosta kesässä.  Nyt on myös aikaa touhuta lastenlasten kanssa - muista luottamustoimista olen kieltäytynyt.

Matin aikajana
1947
Syntyi Jämsässä.
1966
Ylioppilaaksi Kuopion Yhteiskoulusta.
1970
Naimisiin Ailan kanssa.
1972
Oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin Yliopistosta. Tytär syntyy.
1974
Yleissihteeriksi Kuopion yliopistolliseen keskussairaalaan.
1975, 1977
Poika syntyy, toinen poika syntyy.
1978
Varatuomarin arvonimi.
1980
Sairaalan johtajaksi.
1991
Sairaanhoitopiirin johtajaksi.
2007
Sairaalaneuvoksen arvonimi.
2011
Eläkkeelle.

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva