Minna Canth -
Soihdun-
kantaja
& ikoninen
edelläkävijä

TEKSTI NMT/Jouni Huttunen kuva museovirasto
Minna Canth oli paljon enemmän kuin töittensä ja tekemistensä summa. Hän oli kirjailija, lehtinainen ja liikenainen, näytelmäkirjailija, yhteiskunnallinen vaikuttaja sekä ikonisena tasa-arvon taistelijana naisten ja köyhien puolestapuhuja.
Suomalaisen kulttuurin nousu

Kuopiolla oli merkittävä rooli 1800-luvulla suomalaisen kulttuurin nousussa. Vuosisadan loppupuolelle asti Suomessa ja Kuopiossa puhuttiin sivistyneistön kesken lähinnä ruotsia, sillä suomen kieltä puhui rahvas. Suomalaista identiteettiä kehittivät suomen kielen aseman vahvistuminen, parantunut koulutus ja elinkeinoelämän kehittyminen. 
Koulutuksen ja kulttuurin kehittäjinä toimi kuopiolainen kulttuuriväki, toimittajat sekä varakkaimmat liikemiehet kuten Gust. Ranin ja H. Saastamoinen. 
Ruotsinkielinen, kuopiolainen rehtori, J. V. Snellman alkoi julkaista suomenkielistä sanomalehteä Maamiehen ystävää vuonna 1844 ja ajoi vahvasti suomen kielen aseman parantamista. Minna Canth puolestaan edesauttoi ensimmäisen suomenkielisen kauppakoulun perustamisessa.
Kuopio oli suomalaisen kulttuurielämän keskus 1800-luvun loppupuolella. Musiikki, kirjallisuus ja kuvataide kukoistivat. Kuopion kulttuurielämän suuria vaikuttajia olivat kirjailijat Minna Canth, Juhani Aho ja Maria Jotuni sekä von Wrightin taiteilijaveljekset, Järnefeltin kulttuuriperhe ja taiteilija Juho Rissanen.

Ulrika Wilhelmina Johnsson – sillä nimellä maailmaan maaliskuussa 1844 Tampereella ponnistanut myöhempien vuosien uranuurtaja ja aikakautensa sovinnaisuussääntöjen rajoja säälimättä ravistellut Minna Canth alkujaan tunnettiin.
Isä Gustaf Vilhelm Johnsson työskenteli Finlaysonin puuvillatehtaalla. Äiti Lovisa Ulrika oli kotiapulainen. Lapsikatraaseen kuuluivat myös isänsä mukaan nimetty Gustaf Wilhelm ja toinen tytär Augusta Katharina.
Johnssonin perhe kuului köyhälistöön, mutta elämä pysyi kutakuinkin mallillaan eikä varsinaista kurjuutta tarvinnut kokea. Perheen taloudellinen tila koheni, kun isä Gustaf Wilhelm sai vuonna 1853 hoitaakseen Kuopiossa Tampereen Lankakaupan.

Kuopiossa Miinu Johnsson meni työväen tyttökouluun ja alkoi kutsua itseään Minaksi. Myöhemmin tie vei syntyperästä huolimatta ruotsinkieliseen Frouvasväen kouluun sivistyneimpäin (herraisten) vanhempain tyttäriä varten. Koulupaikka järjestyi kauppias Gustaf Johnssonin hyvän taloudellisen menestyksen vuoksi.
Herraisten tyttökoulussa tyttöjä varjeltiin liialta tiedolta. Puolet viikkotunneista omistettiin käsitöille. Tuolloisen aikalaiskäsityksen mukaan naiset eivät olisi kestäneet pitkiä koulupäiviä ja korkeaa vaatimustasoa, vaan olisivat sairastuneet ennen pitkää hermoheikkouteen. 
Miinu unelmoi kuitenkin itsenäisen naisen urasta ja hakeutui Jyväskylään opiskelemaan kansakoulun opettajaksi. Opettajattarena nainen saattoi elättää itsensä menemättä naimisiin, päätteli Miinu. Opettajaseminaarin kautta naisilla oli ensimmäisen kerran mahdollisuus hankkiutua muuhunkin kuin kätilön ammattiin.
Kansakoulunopettajaa Miinusta ei silti tullut. Hän keskeytti opintonsa kahden lukukauden jälkeen hyväksyessään seminaarin luonnontiedon opettajansa Johan Ferdinand Canthin kosinnan. Seminaarissa jo jonkin aikaa Minaksi itseään kutsunut Canth alkoi käyttää etunimeä Minna.
Pariskunnalle syntyi seitsemän lasta: Anni, Elli, Hanna, Maiju, Jussi, Pekka ja Lyyli. Canth kirjoitti miehensä toimittamiin Keski-Suomi- ja Päijänne-sanomalehtiin novelleja, uutisia ja yhteiskunnallisia kannanottoja raittiuteen ja naisiin liittyvistä aiheista. Samalla hänestä tuli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen.

Minna Canthin kirjallinen ura alkoi vuonna 1878 julkaistulla teoksella Novelleja ja kertomuksia.
Puoliso Johan Ferdinand Canth menehtyi pitkään sairastettuaan vuonna 1879. Samana vuonna Canth kirjoitti ensimmäisen näytelmänsä Murtovarkaus.Maaliskuussa 1880 Canth muutti lapsiensa kanssa takaisin Kuopioon. Canth ryhtyi hoitamaan kolme vuotta aiemmin kuolleen isänsä lankakauppaa, joka oli vajonnut kehnoon kuntoon. Hän sai kuitenkin kaupan taas kannattavaksi ja otti myöhemmin hoitaakseen myös veljensä omistaman sekatavarakaupan. Onnistuneet liiketoimet takasivat sen, että Minna Canth pystyi keskittymään olennaiseen: kirjallisuuteen ja kirjoittamiseen.

Kuopiossa Minna Canth kokeili sovinnaisuuden rajoja. Muun muassa maallista kirkkoa kritisoinutta naista pidettiin ääriradikaalina persoonana. Poliittisessa kentässä hänet sijoitettiin ”vapaamieliseksi nuorsuomalaiseksi”.
Canth joutui törmäyskurssille muun muassa Kuopion piispan Gustaf Johanssonin kanssa. Johansson vastusti naisten koulutusta ja edellytti naisten tyytyvän luonnonjärjestyksen asettamaan asemaan. Välit kärjistyivät siihen pisteeseen, etteivät Canth ja Johansson edes tervehtineet toisiaan. Hankausta Canthilla oli myös lukuisien muiden pastoreitten kanssa.
Nainen pysyköön lestissään -filosofia ei kuitenkaan Minnan ajatusmaailmaan istunut. Kuopiossa Canthin ympärille kokoontui kulttuuripiirien laaja-alaisia osaajia ja seuraajia. Kanttilaan syntyi Minnan salonki, jossa vieraili monia myöhemmin tunnettuja kirjailijoita ja kulttuurivaikuttajia Suomesta ja ympäri Eurooppaa. Uusia aatteellisia virtauksia paheksuneet konservatiivisuuden lipunkantajat eivät tietenkään moista menoa hyväksyneet, sillä Minnan salongissa tuoksuivat tulevaisuuden tuulet.

Romaanit ja novellit. Proosat, näytelmät ja performanssit. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Naisasianainen. Tasa-arvon puolestapuhuja. Eurooppalaisen natura-
lismin soihdunkantaja. Suomenkielisen koulutuksen ja suomalaisen realismin pioneeri ja paljon muuta.
Minna Canth oli ihminen, persoona ja suuri yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hänen liekkinsä sammui 53-vuotiaana 12.5.1897. 

 

Minna Canth
historia
Kulttuuri
Suomi 100