Kosonen: 

Kaupunkien kehittäjä

Teksti ja kuva: Jere Lehtonen
Kaupunkisuunnittelu on tulevaisuuden rakentamista. Vaihtoehdot asumisen ja elämisen muodoille, sosiaalinen tasa-arvo, sekä kestävän kehityksen edellytysten luominen ovat pitkän uran tehneen kaupunkisuunnittelijan tavoitteiden keskiössä.

Kuopion kaupungillakin 25 vuotta töitä tehnyt yliarkkitehti Leo Kosonen on tehnyt peräti neljän vuosikymmenen uran kaupunkisuunnittelijana. Kuopiossa hän työskenteli yleiskaavasuunnittelijana ja kaavapäällikkönä. Eläkkeellekään siirtyminen 30.4.2014 ei vauhtia hidastanut, vaan antoi lisää tilaa kaupunkiteoreettiselle tutkimusyhteistyölle australialaisen professori Peter Newmanin kanssa.

Kososen uraan mahtuu paljon merkkipaaluja. Kuopion työvaiheesta hän nostaa esiin erityisesti Särkilahden lähiöuudistuksen kohteena, sekä Saaristokaupungin laajempana uutta suunnittelua toteuttavana kohteena. Näiden kaupunginosien kehityksessä hän ohjasi paitsi yleissuunnittelua, myös kehitti niihin keskeisiä erityisratkaisuja, kuten Särkilahden sekä vuonna 2008 valmistuneen Saaristokadun, joka mahdollistaa Lehtoniemen alueen jo alkaneen laajentumisen kerrostalokaupunginosaksi.

Kaupunkisuunnittelua on ohjannut Kososen kehittämä Kuopion Sormimalli, joka perustuu kolme kaupunkijärjestelmää: jalankulku-, joukkoliikenne ja autokaupunki, tunnistavaan konseptiin.

- Kolmen kaupunkijärjestelmän mallin tavoitteena on antaa vaihtoehtoja autoistumiselle, ja sitä kautta ratkoa autokaupungin ongelmia, Kosonen selvittää.

TÄRPIT : KUOPIO
Saaristokatu
”Paitsi tärkeä tekijä kaupunginosan kehitykselle, tämä on sellaista aluetta, jossa minä viihdyn.”
Kuopion keskusta
”Keskustan rännikadut ja kävelykeskusta ovat osa Kuopion toimivaa jalankulkukaupunkia, jota kehittämässä on ollut monta tekijää.”
Luonto
”Järviluonto tässä Kuopion ympärillä on viihtyisää ja vetovoimaista.”

- Autokaupunkien hienoimmat saavutukset, isot kauppakeskukset ja hypermarketit, palvelevat vain osaa väestöä. Erilaisten väestöryhmien huomioonotto, sosiaalinen tasa-arvoisuus, sekä myös ilmastonmuutoksen torjunta ovat suoraan Kuopion mallin tavoitteita.

- Tyttäret ja tyttärentyttäret ovat tässä olleet hyviä skarppaajia. Tulevaisuus, jota rakennan, on nykyistä kestävämpi.

Kosonen suuntautui jo arkkitehtiopintojensa aikana kaupunkisuunnitteluun.

- Toisaalta tämä johtui siitä, että työt olivat kaupunkisuunnittelutehtäviä. Toisaalta minulla on aina ollut perusmielenkiinto laajemmin ymmärtää ja suunnitella kaupunkeja.

- Tämä puoli liittyy siirtokarjalaiseen taustaani – minulla on peruspyrkimys ymmärtää järjestelmiä, joiden keskellä elän, ja sitä kautta myös vaikuttaa ympäristöni kehitykseen, Kosonen kertoo.

Analyyttisesti maailmaa jäsentelevän, järjestelmiä havainnoivan ja tutkivan kaupunkisuunnittelijan ohella Kosonen omaa myös taiteellisemman ja kokeilevamman puolen. Taidemaalari Kososen ensimmäinen akvarellinäyttely pidettiin vuonna 1996 ja viime vuonna hän oli pelimannina Kaustisilla esittäen viisi puolen tunnin a cappella –laulukonserttia. Vaimonsa kanssa hän on myös osallistunut teatteritoimintaan lavastajana ja teknisen toiminnan kautta.

- Olen yrittänyt elää avoimin silmin, siten, että osallistun monenlaisiin toimintoihin, Kosonen kertoo.

Leon aikajana
1949
Kosonen syntyy Pihtiputaalla.
1968
Valmistuminen ylioppilaaksi Savonlinnan lyseosta ja arkkitehtiopintojen aloittaminen Otaniemessä.
1972
Ensimmäisen tyttären syntymä ja avioituminen.
1977
Kosonen valmistuu arkkitehdiksi, ja aloittaa seuraavana vuonna yleiskaava-arkkitehtinä Raahessa.
1983-85
Kymenlaakson seutukaava-arkkitehdin toimen ohella apulaisprofessorina Bengazin yliopistossa Libyassa.
1986
Kuopioon yleiskaava-arkkitehdiksi. Kaavoituspäällikön tehtävät alkavat 1994.
1994
Kuopion jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupungin malli sekä Kuopion sormimalli syntyvät.
2014
Kosonen siirtyy eläkkeelle ja saa yliarkkitehdin arvonimen, 2012 alkanut tutkimusyhteistyö Peter Newmanin kanssa jatkuu.

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva