Autio:

Työ harrastuksena 

Teksti: Tarja Anunti Kuva: Jorma Autio
Nilsiän pitkäaikaisen kaupunginjohtajan Jorma Aution rakkain ajanviete on vuosikymmenten ajan ollut työ. Eläkepäivillään mies on luvannut elää elämäänsä.

Nykyisen Lappeenrannan Ylämaalla syntynyt Nilsiän entinen kaupunginjohtaja on asunut valtaosan elämästään Savossa.

Ensi talvena seitsemänkymmenvuotispäiviään viettävä Autio on tottunut pinnistelemään opintojen ja töiden eteen ja asui jo kaksitoistavuotiaana viikot poissa kotoa koulunkäynnin vuoksi.

- Se oli välttämättömyys. Kouluun oli yli neljäkymmentä kilometriä matkaa. Ainoa vapaapäivä koulusta oli sunnuntai, muistelee Autio.

Suurten ikäluokkien aikaan opiskeluvalintoja ohjasivat työllistymismahdollisuudet. Niinpä Autiolle luonteva ratkaisu lukion jälkeen oli muutto Turkuun valtiotieteitä opiskelemaan.

- Meillä oli sukua Turussa päin, mikä tarjosi hyvän juonnon sikäläiseen elämään. Tapasin tulevan vaimoni, joka oli syntyjään Turusta, mutta asunut lapsuutensa Siilinjärvellä. Valmistuttuamme suuntasimmekin Savoon.

Autio sai virkamiesharjoittelupaikan Kuopion lääninhallituksesta. Työ valtion leivissä jatkui harjoittelun jälkeen.

TÄRPIT : KUOPIO
Tahko
"...Tahko ja Tahko. Sanoisin Tahkon kolme kertaa, mutta se ei kai ole sallittua?"
Kuopion tori
”Vanhana kuopiolaisena keskeinen tori on tietenkin lähellä sydäntäni.”
Kallaveden vesireitti
”Kuopiosta Tahkolle saakka kulkeva vesireitti on aarre, josta löytyy varmasti vielä monia kehittämismahdollisuuksia."

- Olen aina ollut vahvasti työhön suuntautuva ihminen ja se kostautui siten, etten ollut niin paljon huolehtimassa kodista. Onnekseni minulla on ollut vaimo, joka on terveyskeskuslääkärintyönsä ohella pitänyt kodin pystyssä.

Autio on kiintynyt savolaiseen elämänmenoon eivätkä alueen kuntarajat ole juuri töksähdelleet. Hän on asunut ja työskennellyt niin Kuopiossa, Siilinjärvellä kuin Nilsiässäkin.

Kun Autio aloitti vuonna 1993 Nilsiän kunnanjohtajan pestinsä, elettiin 90-luvun alun lamaa. Kasvavaksi elinkeinoksi kaavailtu matkailu oli pulassa.

- Kun kansantalous alkoi vaikeiden vuosien jälkeen elpymään, elpyi myös matkailu, jonka eteen oli onneksi tehty satsauksia ennen lamaa, Autio kiittelee.

- Oma työni oli sidoksissa nimenomaan matkailun kehittämiseen. Kaupunki pisti miljoonia euroa kehitystyöhön, mutta yksin emme olisi saaneet mitään aikaiseksi, ilman yrittäjiä ja sijoittajia, joista tärkeimpänä nostaisin esille Erkki J. Pentin.

PENTTI OLI SUURSIJOITTAJA ja yksi Lemminkäisen pääomistajista. Hän oli myös itse Tahkon mökkiläinen, joka kaipasi parempia palveluita. Niinpä hän rakennutti ratsastuskeskuksen, kaksi golfkenttää, Piazzan, osti Hotelli Tahkovuoren ja myi sen myöhemmin PeeÄssälle. Innostus tarttui ja myös paikalliset pienyritykset uskalsivat lähteä mukaan kehittämistoimiin.

Autio kertoo olevansa tyytyväinen Nilsiän ja Kuopion kuntaliitokseen. Kuopio toi Nilsiälle kaivattuja resursseja Tahkon kehittymiseen ja Tahko on Kuopiolle kullanarvoinen matkailukohde ja kaupungin vetovoimatekijä.

Autio innostuu puhumaan loputtomiin entisiin töihinsä liittyvistä asioista ja seuraa Tahkon kehitystä edelleen. Mutta kuinka työorientoitunut mies osaa heittäytyä eläkkeelle?

Aikaa on enemmän perheelle. Autioiden kolmesta lapsesta vanhin, Anu, asuu Turussa, keskimmäinen, Pia, Jyväskylässä ja nuorin, Ari, Kuopiossa. Lapsenlapsia on kertynyt yksi ja toinen on tulossa.

- Tehtyäni yhteiskunnallista palvelusta koko elämäni ajan töissäni, olen tehnyt lupauksen, että nyt eläkkeellä elän omaa elämääni. Olen panostanut harrastuksiini, kuten kirjallisuuteen, golfiin, hiihtoon ja maanpuolustukseen.

Vaimonsa kanssa Autio matkustelee vuosittain eri puolille maailmaa kahdestaan ja golfporukan kanssa talvileireille etelään. Kotipuolessa on Siilinjärven asunnon ohella Pajulahden mökki, jossa käydään tiiviisti.

- Tahko on vahvasti mielessäni. Kesäisin käyn siellä golfaamassa lähes päivittäin ja tapaan paljon Nilsiän vuosina tutuksi tulleita ihmisiä. 

Jorman aikajana
1946
Syntyi Lappeenrannan Ylämaalla.
1965
Kirjoitti ylioppilaaksi Lappeenrannasta.
1973
Meni naimisiin, otti vihkiloman varusmiespalveluksesta Porin prikaatista.
1975
Valmistui valtiotieteen maisteriksi Turun yliopistosta.
1975
Sai virkamiesharjoittelupaikan Kuopion lääninhallituksesta, harjoittelun jälkeen työ lääninhallituksessa jatkui.
1979
Esikoinen (Anu) syntyi, muut lapset syntyivät -84 (Pia) ja -87 (Ari).
1982-87
Siilinjärven kunnan yritysasiamiehenä.
1987
Palasi lääninhallitukseen.
1993
Nilsiän kunnan- ja myöhemmin kaupunginjohtajaksi.
2011
Jäi eläkkeelle.
kaupunginjohtaja

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva